Vanhuuseläkkeellä olevien ikäihmisten digitaalisten terveyspalveluiden käyttö haja-asutusalueella : kyselytutkimus
Lohela, Mari; Vähäkangas, Raita (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112630016
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112630016
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on vanhuuseläkkeellä olevien ikäihmisten digitaalinen osaaminen ja kokemukset terveyspalveluiden käytöstä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten ikäihmiset käyttävät digitaalisia terveyspalveluja, millaisia kokemuksia heillä on palveluiden käytöstä sekä kuinka hyvin he pärjäävät digitaalistenpalveluiden kanssa.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena pienessä maalaiskaupungissa matalan kynnyksen ikäihmisten kohtaamispaikassa. Aineisto kerättiin strukturoitujen monivalintakysymysten ja avoimien kysymysten avulla. Kyselyyn vastasi 29 vanhuuseläkkeellä olevaa ikäihmistä. Tulokset osoittivat, että digitaaliset terveyspalvelut koetaan monimutkaisiksi ja osin epäluotettaviksi. Moni vastaaja tarvitsee tukea palveluiden käytössä ja osa haluaa edelleen asioida kasvotusten. Digiosaamisen puute, epävarmuus ja tekniset haasteet ovat keskeisiä esteitä.
Johtopäätöksenä todetaan, että palveluita tulee kehittää selkeämmiksi ja käyttäjäystävällisemmiksi. Kehitysehdotuksina esitetään matalan kynnyksen koulutuksia ja neuvontapalveluita sekä ikääntyneiden osallistamista palveluiden suunnitteluun.
Asiasanat: Digitaaliset terveyspalvelut, ikäihmiset, digitaalinen tuki ikääntyneille, digitaalinen osaaminen, terveyspalveluiden käyttö
Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena pienessä maalaiskaupungissa matalan kynnyksen ikäihmisten kohtaamispaikassa. Aineisto kerättiin strukturoitujen monivalintakysymysten ja avoimien kysymysten avulla. Kyselyyn vastasi 29 vanhuuseläkkeellä olevaa ikäihmistä. Tulokset osoittivat, että digitaaliset terveyspalvelut koetaan monimutkaisiksi ja osin epäluotettaviksi. Moni vastaaja tarvitsee tukea palveluiden käytössä ja osa haluaa edelleen asioida kasvotusten. Digiosaamisen puute, epävarmuus ja tekniset haasteet ovat keskeisiä esteitä.
Johtopäätöksenä todetaan, että palveluita tulee kehittää selkeämmiksi ja käyttäjäystävällisemmiksi. Kehitysehdotuksina esitetään matalan kynnyksen koulutuksia ja neuvontapalveluita sekä ikääntyneiden osallistamista palveluiden suunnitteluun.
Asiasanat: Digitaaliset terveyspalvelut, ikäihmiset, digitaalinen tuki ikääntyneille, digitaalinen osaaminen, terveyspalveluiden käyttö