Laboratorion ja osastojen välinen viestintä laboratorion henkilökunnan näkökulmasta

Abstract

Viestintä on oleellinen osa jokapäiväistä toimintaa kaikissa työyhteisöissä. Terveydenhuollon moniammatillisissa työyhteisöissä viestinnän tarve korostuu potilastyötä tehdessä. Viestinnän mahdolliset ongelmat vaikuttavat välillisesti ja välittömästi potilaiden hoitoon. Päivittäisellä viestinnällä on suuri rooli työtehtävien suorittamisessa ja siksi on tärkeää puuttua viestinnässä ilmeneviin mahdollisiin ongelmiin ja kehittää viestintää vastaamaan työyhteisön tarpeita. Tässä opinnäytetyössä haettiin vastauksia kolmeen tutkimuskysymykseen. Tutkimuskysymykset kuuluivat: Millaiseksi laboratorion henkilökunta kokee viestinnän muiden osastojen välillä? Mitkä asiat laboratorion henkilökunta kokee tällä hetkellä viestinnässä toimiviksi? Millaisia kehittämisideoita laboratorion henkilökunnalla on viestinnän parantamiseksi? Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa laboratorion ja osastojen välistä viestintää laboratorion henkilökunnan näkökulmasta. Tavoitteena oli löytää laboratorion ja osastojen välisessä viestinnässä toimivat asiat sekä lisäksi kehittää laboratorion ja osastojen välistä viestintää.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa selvitettiin laboratorion ja osastojen välistä viestintää laboratorion henkilökunnan näkökulmasta. Tämän opinnäytetyön tilaajana toimii hyvinvointiyhtymä ISLAB, joka tuottaa kliinisiä laboratoriopalveluita kolmella eri hyvinvointialueella. Tutkimusta varten aineisto kerättiin yhden Pohjois-Savossa toimivan kliinisen laboratoriotoimipisteen bioanalyytikoilta ja laboratoriohoitajilta haastattelemalla heitä erikseen sovittuina ajankohtina. Haastatteluista saatu aineisto (N=7) käsiteltiin ja analysoitiin kvalitatiivisen tutkimuksen analyysimenetelmiä käyttäen. Haastatteluiden litteroinnin jälkeen tehtiin taulukko induktiivisen sisällönanalyysin luokista, joita lähdettiin purkamaan syntyneiden luokkien mukaan.

Tutkimuksen tuloksista nousivat esille laboratorion ja osastojen erilaiset viestintäkäytännöt, työilmapiirin ja yhteistyön kokeminen sekä viestinnän kehittämiskohteet. Toimivimmaksi viestintätavaksi koettiin kasvokkain tapahtuva suullinen viestintä. Laboratorion henkilökunta myös koki, että työilmapiiri osastojen henkilökunnan kanssa on hyvä ja töitä tehdään toisia arvostaen. Kehittämiskohteiksi puolestaan nousi ensisijaisesti tarve saavutettavalle puhelinnumerolle kiireettömien asioiden hoitamiseen. Lisäksi kehittämiskohteita olivat ajantasaiset sähköpostilistat ja yhteistyöpalaverit, joihin pääsisi osallistumaan mahdollisimman moni osastojen ja laboratorion työntekijöistä. Tulosten perusteella viestinnästä löydettiin jonkin verran parannettavaa, mutta yleiseen työilmapiiriin viestinnän puutteet eivät ole kovin vahvasti vaikuttaneet. Jatkossa voisi tutkia viestintää, sen toimivuutta ja kehittämiskohteita terveyskeskusten osastojen henkilökunnan näkökulmasta tai kuinka erilaiset yhteistyöpalaverit vaikuttavat viestintään osastojen ja laboratorion välillä.