Katsastuksen valvontamallin kehittäminen
Kivilaakso, Antti (2025)
Kivilaakso, Antti
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112730342
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112730342
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin mahdollisuuksia kehittää ja parantaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kesäkuussa 2020 käyttöön ottamaa katsastuksen valvontamallia.
Tutkimusote on konstruktiivinen, sillä työn tavoitteena on kehittää olemassa olevaa valvontamallia ja esittää siihen perustuvia kehitysehdotuksia. Opinnäytetyössä toteutettiin benchmarking-analyysi, jossa verrattiin Suomessa käytössä olevaa katsastuksen valvontamallia kaikkien Euroopan unionin jäsenmaiden sekä Ison-Britannian, Norjan, Sveitsin ja Islannin katsastuksen valvonnan toteutuksiin.
Opinnäytetyössä testattiin myös tekoälyn hyödyntämistä yhtenä työmenetelmänä ja parhaan valvontamallin hahmottamisessa. Tekoäly tarjosi mielenkiintoisia näkökulmia, mutta sen tuottama aineisto ei ollut riittävän luotettavaa, minkä vuoksi tuloksia ei sisällytetty lopulliseen työhön.
Benchmarking-analyysin avulla tunnistettiin eri maiden valvontamalleista parhaat käytännöt ja valvontatyökalut. Tulosten perusteella esitettiin kehitysehdotuksia, joiden avulla valvontamallia voidaan tehostaa, lisätä yhdenmukaisuutta ja parantaa valvonnan vaikuttavuutta tulevaisuudessa.
Tutkimusote on konstruktiivinen, sillä työn tavoitteena on kehittää olemassa olevaa valvontamallia ja esittää siihen perustuvia kehitysehdotuksia. Opinnäytetyössä toteutettiin benchmarking-analyysi, jossa verrattiin Suomessa käytössä olevaa katsastuksen valvontamallia kaikkien Euroopan unionin jäsenmaiden sekä Ison-Britannian, Norjan, Sveitsin ja Islannin katsastuksen valvonnan toteutuksiin.
Opinnäytetyössä testattiin myös tekoälyn hyödyntämistä yhtenä työmenetelmänä ja parhaan valvontamallin hahmottamisessa. Tekoäly tarjosi mielenkiintoisia näkökulmia, mutta sen tuottama aineisto ei ollut riittävän luotettavaa, minkä vuoksi tuloksia ei sisällytetty lopulliseen työhön.
Benchmarking-analyysin avulla tunnistettiin eri maiden valvontamalleista parhaat käytännöt ja valvontatyökalut. Tulosten perusteella esitettiin kehitysehdotuksia, joiden avulla valvontamallia voidaan tehostaa, lisätä yhdenmukaisuutta ja parantaa valvonnan vaikuttavuutta tulevaisuudessa.
