Digitaalisten ohjausmenetelmien vaikutus diagnostiseen magneettitutkimukseen tulevien potilaiden pelkoon, ahdistukseen ja esilääkkeen tarpeeseen : systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Koivukangas, Katja; Riekki-Alatalo, Hanna (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112730452
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112730452
Tiivistelmä
Magneettitutkimus on turvallinen ja kivuton tutkimusmenetelmä, mutta moni potilas kokee sen psyykkisesti kuormittavaksi mm. laitteen ahtauden tai kovan äänen takia. Potilaat voivat kokea ahdistusta ja paniikkireaktioita, mikä heikentää kuvanlaatua tai johtaa jopa tutkimuksen keskeytymiseen. Potilaan onnistunut valmistelu ja ohjaus ovat keskeisiä keinoja tutkimukseen liittyvän ahdistuksen ja pelon lievittämisessä. Digitalisaatio on tuonut potilasohjaukseen uusia ratkaisuja, kuten opetusvideoita, mobiilipelejä ja virtuaalitodellisuutta hyödyntäviä ratkaisuja, joiden on todettu vähentävän potilaan ahdistusta pelkoa.
Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, mitä digitaalisia ohjausmenetelmiä magneettitutkimuspotilaille on tarjolla, ja minkälaisia vaikutuksia niillä on saatu potilaiden pelkoon, ahdistukseen ja esilääkityksen tarpeeseen. Opinnäytetyön tavoitteena on koota yhteen olemassa olevaa tietoa digitaalisesta ohjauksesta magneettitutkimukseen tulevien potilaiden ohjauksen kehittämiseksi.
Kirjallisuuskatsauksen aineiston hakustrategia laadittiin yhteystyössä informaatikon kanssa. Aineisto haettiin kansainvälisistä tieteellisistä tietokannoista (CINAHL, PubMed ja ScienceDirect). Mukaan otettiin seitsemän vertaisarvioitua tutkimusta vuosilta 2015–2024. Tutkimusten aineistoa analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin ja uuttamistaulukon avulla ja tulokset koottiin yhtenäiseksi synteesiksi.
Tulosten perusteella videoihin ja virtuaalitodellisuuteen perustuvat ratkaisut pääsääntöisesti vähensivät potilaiden ahdistusta ja pelkoa. Joissain tutkimuksissa vaikutukset olivat tilastollisesti erittäin merkittäviä, kun taas muutamissa tulokset viittasivat lievempään, mutta myönteiseen muutokseen potilaan kokemuksissa. Digitaaliset ohjausmenetelmät todetaan tehokkaiksi ja kustannustehokkaiksi keinoiksi magneettitutkimukseen liittyvän ahdistuksen ja pelon vähentämiseksi ja niiden todetaan tukevan potilaan onnistunutta tutkimuskokemusta. Jatkossa olisi tärkeä kehittää yhtenäisiä käytäntöjä digitaalisen potilasohjauksen hyödyntämiseksi.
Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, mitä digitaalisia ohjausmenetelmiä magneettitutkimuspotilaille on tarjolla, ja minkälaisia vaikutuksia niillä on saatu potilaiden pelkoon, ahdistukseen ja esilääkityksen tarpeeseen. Opinnäytetyön tavoitteena on koota yhteen olemassa olevaa tietoa digitaalisesta ohjauksesta magneettitutkimukseen tulevien potilaiden ohjauksen kehittämiseksi.
Kirjallisuuskatsauksen aineiston hakustrategia laadittiin yhteystyössä informaatikon kanssa. Aineisto haettiin kansainvälisistä tieteellisistä tietokannoista (CINAHL, PubMed ja ScienceDirect). Mukaan otettiin seitsemän vertaisarvioitua tutkimusta vuosilta 2015–2024. Tutkimusten aineistoa analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin ja uuttamistaulukon avulla ja tulokset koottiin yhtenäiseksi synteesiksi.
Tulosten perusteella videoihin ja virtuaalitodellisuuteen perustuvat ratkaisut pääsääntöisesti vähensivät potilaiden ahdistusta ja pelkoa. Joissain tutkimuksissa vaikutukset olivat tilastollisesti erittäin merkittäviä, kun taas muutamissa tulokset viittasivat lievempään, mutta myönteiseen muutokseen potilaan kokemuksissa. Digitaaliset ohjausmenetelmät todetaan tehokkaiksi ja kustannustehokkaiksi keinoiksi magneettitutkimukseen liittyvän ahdistuksen ja pelon vähentämiseksi ja niiden todetaan tukevan potilaan onnistunutta tutkimuskokemusta. Jatkossa olisi tärkeä kehittää yhtenäisiä käytäntöjä digitaalisen potilasohjauksen hyödyntämiseksi.