Kuvausjännitteen optimointi ja hilan vaikutus kuvanlaatuun aikuisten makuuthorax-tutkimuksessa taulukuvailmaisimella
Salmu, Nina (2015)
Salmu, Nina
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505045890
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505045890
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää optimaalinen putkijännite ja hilan käytön kannattavuus aikuisten makuuthorax-tutkimuksessa taulukuvailmaisimella. Tavoitteena oli selvittää kuvausarvot, joilla potilasannos on mahdollisimman pieni, mutta kuvanlaatu riittävä. Optimoitavat parametrit rajattiin putkijännitteeseen ja hilan käyttöön.
Työssä perehdyttiin röntgenkuvaukseen ja erityisesti taulukuvailmaisintekniikkaan. Potilasannokseen ja kuvanlaatuun vaikuttavat tekijät olivat erityisen tärkeitä oppia tuntemaan.
Aineisto tuotettiin itse kuvaamalla potilasfantomia eli anatomisesti potilasta jäljittelevää nukkea. Oleellisia parametreja olivat potilasannos, putkijännite, resoluutio ja valittujen ROI-alueiden keskiarvon ja keskihajonnan avulla laskettu kontrastisuhde. Lisäksi kuvista arvioitiin katetrien näkyvyyttä. ROI-alueiksi valittiin tietyt kudostyypit ja niiltä mahdollisimmat homogeeniset alueet. Keskiarvo ja keskihajonta laskettiin ImageJ-ohjelmalla. Resoluution arvioimisessa käytettiin viivaparirasteria ja katetrien näkymistä arvioitiin silmämääräisesti.
Työn tuloksena saatiin selville, että resoluutio on suurimmillaan 125 kV:n jännitteellä sekä ilman hilaa että hilan kanssa. Hila vaikutti niin paljon potilasannokseen, että paras resoluutio-annossuhde saavutettiin ilman hilaa kaikilla kuvausjännitteillä. Kun optimointitarkastelussa huomioitiin resoluution lisäksi kontrastisuhde ja potilasannos, optimaalisin kuva saatiin hilan kanssa 125 kV:n putkijännitteellä. Röntgenpositiivisen katetrin juova kuvautui hyvin kaikilla kuvausarvoilla, mutta toisen katetrin näkymiseen luuston alueella hilalla oli suuri vaikutus. Ilman hilaa katetrin näkyvyys luuston päällä oli parhaimmillaankin vain heikko, mutta hilan kanssa näkyvyys kaikilla putkijännitteillä oli parempi.
Työssä perehdyttiin röntgenkuvaukseen ja erityisesti taulukuvailmaisintekniikkaan. Potilasannokseen ja kuvanlaatuun vaikuttavat tekijät olivat erityisen tärkeitä oppia tuntemaan.
Aineisto tuotettiin itse kuvaamalla potilasfantomia eli anatomisesti potilasta jäljittelevää nukkea. Oleellisia parametreja olivat potilasannos, putkijännite, resoluutio ja valittujen ROI-alueiden keskiarvon ja keskihajonnan avulla laskettu kontrastisuhde. Lisäksi kuvista arvioitiin katetrien näkyvyyttä. ROI-alueiksi valittiin tietyt kudostyypit ja niiltä mahdollisimmat homogeeniset alueet. Keskiarvo ja keskihajonta laskettiin ImageJ-ohjelmalla. Resoluution arvioimisessa käytettiin viivaparirasteria ja katetrien näkymistä arvioitiin silmämääräisesti.
Työn tuloksena saatiin selville, että resoluutio on suurimmillaan 125 kV:n jännitteellä sekä ilman hilaa että hilan kanssa. Hila vaikutti niin paljon potilasannokseen, että paras resoluutio-annossuhde saavutettiin ilman hilaa kaikilla kuvausjännitteillä. Kun optimointitarkastelussa huomioitiin resoluution lisäksi kontrastisuhde ja potilasannos, optimaalisin kuva saatiin hilan kanssa 125 kV:n putkijännitteellä. Röntgenpositiivisen katetrin juova kuvautui hyvin kaikilla kuvausarvoilla, mutta toisen katetrin näkymiseen luuston alueella hilalla oli suuri vaikutus. Ilman hilaa katetrin näkyvyys luuston päällä oli parhaimmillaankin vain heikko, mutta hilan kanssa näkyvyys kaikilla putkijännitteillä oli parempi.