Pelipaikkakohtainen kuormitus lentopallon lajiharjoittelussa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten lentopallon lajiharjoittelu näkyy unen laadussa sekä määrässä ja onko siinä pelipaikkakohtaisia eroja, onko sensoreilla seurattava tieto unesta ja kuormituksesta verrattavissa pelaajan omaan arvioon sekä mikä lentopallon pelipaikoista on kaikista kuormittavin. Tarkoituksena oli näiden tulosten perusteella pohtia, voiko valmentaja käyttää Polarin laitteistoa pelaajien kuormituksen seurannassa ja kuinka hyvin Polarin antama data pitää paikkansa verrattuna pelaajan omaan arvioon unesta ja koetusta kuormasta.

Opinnäytetyön tietoperustana on sekä nais- että mieslentopalloon liittyvää lajianalyysiä pelipaikoista sekä lentopallossa käytettävistä lajisuorituksista. Aineiston keruussa on huomioitu sekä kansainväliset että kotimaiset opinnäytetyöt, pro gradu -tutkielmat sekä muut tutkimukset lentopallon kuormitukseen liittyen.

Tutkimuksen aineisto kerättiin seurantalomakkeella neljän viikon ajalta. Seurantajakson päätyttyä saadusta datasta laskettiin keskiarvot, josta aloitimme analysoimaan ja vertailemaan tuloksia pelipaikkakohtaisesti aikaisempia tutkimuksia apuna käyttäen.

Tutkimuksessa ilmeni, että unen tilaa seuratessa pelaajan on haastava arvioida hermoston palautumista. Koettu unen laatu seurasi hyvin lähellä Polarin Sleep Charge arvoja, joka edustaa enemmänkin unen määrää, sen syklejä sekä vaikkapa unen aikana tapahtuvia keskeytyksiä.

Polarin Cardio load ja pelaajan oma arvio harjoituskuormasta ovat verrattavissa keskenään, kun harjoitusmuotona on esimerkiksi lentopallon lajiharjoitus. Fysiikkaharjoittelussa, ja varsinkin hermostollista maksimivoimaa, tehdessä Polar Cardio load ja pelaajan kokema kuorma eivät puolestaan aina vastaa toisiaan.

Tutkimuksessa kuormittavin pelipaikka oli keskipelaaja. Heille kertyi toiseksi eniten hyppyjä sekä heidän harjoituskulutuksensa oli kaikkein suurinta. Myös päiväkohtainen kulutus oli korkein.

The objective of this thesis was to investigate how volleyball training affects the quality and quantity of sleep, if there are differences between playing positions, whether the data on sleep and workload monitored by sensors is comparable to the players own estimation, and which volleyball player position is the most demanding. Based on these results, the aim was to consider if coaches can use Polar equipment to monitor players' exertion and how accurate the data provided by Polar is compared to the players' own estimate of their sleep and perceived exertion.

The thesis is based on a comprehensive review of both women's and men's volleyball, including an analysis of playing positions and the types of skills used in volleyball. The literature review considered international and domestic theses, master’s theses and other highly regarded studies on training load in volleyball.

The research data was collected using a monitoring form over a period of four weeks. At the end of the monitoring period, averages were calculated from the data obtained, and we began to analyze and compare the results for each playing position using previous studies as a reference.

The study showed that when monitoring sleep, it is challenging for players to estimate the recovery of their nervous system. The perceived sleep quality closely aligned the Polar Sleep Charge values, which represent more the amount of sleep, its cycles, and, for example, interruptions during sleep.

Polar Cardio Load and the player's own perceived training load are comparable when the training form is for example, volleyball training. In weight training, and especially when performing maximum strength exercises, Polar Cardio Load and the perceived load experienced by the player do not always correspond.

In the study, the most demanding position was middle blocker. They had the second highest number of jumps, and their overall training load was the highest. Their daily calories burned were also the highest.