Projektien oppien ja parhaiden käytäntöjen hyödyntäminen
Saranpää, Mari (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112830691
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112830691
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten aikaisempien projektien oppeja ja parhaita käytäntöjä voitaisiin tehokkaasti, merkityksellisesti ja tuloksellisesti hyödyntää nykyisissä projekteissa, jotta projektit pystyisivät saavuttamaan tavoittelemansa hyödyt ja tulokset ilman tarvetta pohtia jo muiden aikaisempien projektien ratkaisemia haasteita uudelleen. Tutkimuksen avulla tavoitellaan projektien oppien hyödyntämisen tuomia hyötyjä ja oppien keräämisen tapoja.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista, puolistrukturoitua haastattelumenetelmää, teemahaastattelua. Haastatteluihin osallistui yhteensä 11 projektitoimistotyön asiantuntijaa valtionhallinnosta, joilla kaikilla oli vähintään viiden vuoden kokemus tutkimuksen kohteesta. Toisena menetelmänä käytetiin tutkimuksen aikana benchmarking-menetelmää. Tutkimuksen aikana toteutettiin kolme benchmarking-vierailua kolmeen eri organisaatioon. Tutkimusaineistoa analysoitiin teemoittelun avulla. Teoreettisen viitekehyksen kautta tunnistettiin 3 toistuvaa pääteemaa ja näiden alle muutamia alateemoja. Tutkimuksen kohdeorganisaatio oli valtionhallinnon toimija.
Keskeisenä löydöksenä nousi esiin projektien oppien ja parhaiden käytäntöjen keräämiseen ja hyödyntämiseen liittyviä käytänteitä. Löydökset liittyivät projektihallinnan toimintamalleihin, projektinhallinnassa käytettyihin materiaaleihin ja erilaisiin tilaisuuksiin. Toimintamallien kohdalla kävi ilmi, etteivät projektien opit juurikaan esiinny toimintamalleissa. Mallit kuvataan ylätasolla, jossa projektien opeilla ei ole paikkaa. Materiaalien ja tilaisuuksien osalta tulokset osoittivat, että projektien opit esiintyvät materiaaleissa ja tilaisuuksissa monipuolisesti.
Tutkimuksen tuloksia voidaan pitää työelämää hyödyntävinä. Tulosten myötä kohdeorganisaation toimintaan tehtiin konkreettisia muutoksia.
Tuloksia voidaan pitää luotettavina, sillä ne on muodostettu hyvää tieteellisen tutkimuksen työtapaa noudattaen. Tutkimusaineiston keräämisessä on noudatettu hyviä tiedonkeruuperiaatteita.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista, puolistrukturoitua haastattelumenetelmää, teemahaastattelua. Haastatteluihin osallistui yhteensä 11 projektitoimistotyön asiantuntijaa valtionhallinnosta, joilla kaikilla oli vähintään viiden vuoden kokemus tutkimuksen kohteesta. Toisena menetelmänä käytetiin tutkimuksen aikana benchmarking-menetelmää. Tutkimuksen aikana toteutettiin kolme benchmarking-vierailua kolmeen eri organisaatioon. Tutkimusaineistoa analysoitiin teemoittelun avulla. Teoreettisen viitekehyksen kautta tunnistettiin 3 toistuvaa pääteemaa ja näiden alle muutamia alateemoja. Tutkimuksen kohdeorganisaatio oli valtionhallinnon toimija.
Keskeisenä löydöksenä nousi esiin projektien oppien ja parhaiden käytäntöjen keräämiseen ja hyödyntämiseen liittyviä käytänteitä. Löydökset liittyivät projektihallinnan toimintamalleihin, projektinhallinnassa käytettyihin materiaaleihin ja erilaisiin tilaisuuksiin. Toimintamallien kohdalla kävi ilmi, etteivät projektien opit juurikaan esiinny toimintamalleissa. Mallit kuvataan ylätasolla, jossa projektien opeilla ei ole paikkaa. Materiaalien ja tilaisuuksien osalta tulokset osoittivat, että projektien opit esiintyvät materiaaleissa ja tilaisuuksissa monipuolisesti.
Tutkimuksen tuloksia voidaan pitää työelämää hyödyntävinä. Tulosten myötä kohdeorganisaation toimintaan tehtiin konkreettisia muutoksia.
Tuloksia voidaan pitää luotettavina, sillä ne on muodostettu hyvää tieteellisen tutkimuksen työtapaa noudattaen. Tutkimusaineiston keräämisessä on noudatettu hyviä tiedonkeruuperiaatteita.