Miten kulmapotkun suoritustapa vaikuttaa maalinteko mahdollisuuksiin T18 SM-karsinta ja SM-sarjassa?

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten kulmapotkun suorittamistapa, vaikuttaa maalintekomahdollisuuksien syntymiseen suomalaisessa T18 SM-karsintasarjassa ja SM-sarjassa. Tutkimus toteutettiin toiminnallisena videoanalyysinä, jossa analysoitiin yhteensä 30 ottelua ja 268 kulmapotkua. Tarkoituksena oli löytää, mitkä kulmapotkujen toteutustavat johtavat todennäköisimmin maalintekoyritykseen tai maaliin.

Aineisto kerättiin Palloliiton tarjoamista ottelutallenteista, ja jokainen kulmapotku luokiteltiin ennalta määriteltyjen analyysikriteerien mukaan. Näitä olivat muun muassa kulmapotkun tyyppi (sisäkierre, ulkokierre, lyhyt), kohdealue (esimerkiksi etualue, taka-alue), ensimmäinen kosketus, lopputulos sekä pelitilanteen konteksti. Tiedot tallennettiin Excel-taulukkoon ja analysoitiin frekvenssien, prosenttiosuuksien ja ristiintaulukoinnin avulla.

Tulokset osoittivat, että sisäkierteiset kulmapotkut olivat selvästi yleisimpiä (61 %) ja tehokkaimpia maalintekoyritysten tuottamisessa. Maaleja syntyi 24, mikä vastaa 9 % kaikista kulmapotkuista – selvästi enemmän kuin monissa aiemmissa miesten huipputason tutkimuksissa ja hieman enemmän, kuin naisten huipputason tutkimuksissa. Yleisimmin pallo toimitettiin taka-alueelle tai 5 metrin alueen keskelle, joista syntyi suurin osa vaarallisista tilanteista. Ulkokierteiset kulmat tuottivat harvemmin laukauksia, ja lyhyitä kulmia esiintyi vain yksittäisiä.

Ajallisesti kulmapotkujen esiintyvyys kasvoi otteluiden loppupuolella, mutta niiden onnistumisprosentti maalinteossa laski. Lisäksi havaittiin, että maalintekoyritysten määrä kasvoi, kun hyökkääviä pelaajia oli boksissa viisi tai enemmän.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että sisäkierteinen kulmapotku, joka toimitetaan keskelle tai taka-alueelle, on tehokkain tapa luoda maalintekoyritys T18-tasolla. Tutkimus korostaa erikoistilanteiden harjoittelun ja suunnitelmallisuuden merkitystä osana nuorten jalkapallon valmennusta. Jatkossa aihetta olisi hyödyllistä tutkia vertaamalla eri ikäluokkien ja sukupuolten eroja kulmapotkujen toteutuksessa ja tehokkuudessa.

The purpose of this thesis was to examine how the type and execution of corner kicks affect goal-scoring opportunities in the Finnish T18 Championship Qualification League and Championship League. The study was carried out as a functional video analysis, in which a total of 30 matches and 268 corner kicks were analyzed. The objective was to identify which types of corner kicks most frequently lead to goal attempts or goals.

The data were collected from match recordings provided by the Football Association of Finland, and each corner kick was categorized according to predefined analysis criteria. These included the type of kick (in-swinging, out-swinging, short), the target area (e.g., near area, far area), the first contact, the outcome, and the match context. The data were compiled in an Excel spreadsheet and analyzed using frequencies, percentages, and cross-tabulations.

The results showed that in-swinging corner kicks were the most common (61%) and the most effective in creating goal-scoring opportunities. A total of 24 goals were scored from corner kicks, representing 9% of all situations—significantly higher than reported in several men’s elite-level studies, and slightly higher than in comparable women’s football studies. The most common target areas were the far zone and the central area of the five-meter box, which generated most dangerous situations. Out-swinging corners resulted in fewer shots, and short corners were rare.

The occurrence of corner kicks increased toward the end of matches, but their goal conversion rate decreased. In addition, the number of goal attempts rose when there were five or more attacking players inside the penalty area.

Based on the findings, an in-swinging corner delivered to the central or far area appears to be the most effective way to create goal-scoring opportunities at the T18 level. The study highlights the importance of systematic training and structured planning of set pieces as part of youth football coaching. Future research could compare the execution and effectiveness of corner kicks across different age groups and between genders.