Neurosonic-laitteen käytön vaikutus urheilijan autonomisen hermoston palautumiseen
Vlasoff, Jukka-Petteri (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112730473
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112730473
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia onko Neurosonic-laitteen käytöllä vaikutusta urheilijan autonomisen hermoston palautumiseen. Tutkimus suoritettiin niissä olosuhteissa, jossa Neurosonicia Lapin Urheiluopistolla käytetään. Tutkimus on soveltava ja sen tarkoitus on tuottaa aiheesta tutkimustietoa opiston valmennustoimintaa ja jatkotutkimuksia varten.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan autonomisen hermoston toimintaa sekä sen vaikutuksia mm. sydämen sähköiseen toimintaa ja sykevälivaihteluun. Kehyksessä tuodaan esiin tuodaan esiin sykevälivaihteluun ja palautumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä perehdytään aiempaan tutkimustietoon aiheeseen liittyen.
Tutkimus toteutettiin kokeellisena interventiotutkimuksena, jossa viiden teholajin urheilijan sykevälivaihtelua mitattiin yhteensä viiden viikon ajan. Kaksi ensimmäistä viikkoa urheilijoilta kerättiin sykevälivaihtelun kontrolliarvoja ilman Neurosonicin käyttöä. Tämän jälkeen urheilijat käyttivät Neurosonicia kolmen viikon interventiojakson ajan jatkaen sykevälivaihtelumittausten tekemistä. Urheilijat suorittivat mittaukset itse aamulla herätessään. Urheilijat täyttivät mittauksen jälkeen päivittäiskyselyn, jossa he raportoivat edellispäivän koetun harjoituskuormituksen (RPE), nautitun iltapalan sisällön sekä nukutun unen määrän mittausta edeltävältä yöltä.
Opinnäytetyön keskeisin havainto on positiivinen vaste korkeamman kuormituksen (RPE 7-9) ja Neurosonicin käytön jälkeisessä aamumittauksessa. Parasympaattista aktiivisuutta kuvaavat muuttuja-arvot kohosivat eniten tässä RPE-luokassa, kun kontrolliarvoja ja interventioarvoja verrattiin keskenään. Urheilijoiden subjektiivinen arvio omasta valmiudesta harjoitella mittauspäivänä, tuki tätä havaintoa. Tutkimuksen johtopäätökset ovat kuitenkin vain suuntaa antavia mm. epätasapainoisten RPE-ryhmien sekä mittausajankohdan vaihtelun vuoksi. Tarkempia jatkotutkimuksia tarvitaan tämän työn havaintojen vahvistamiseksi.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan autonomisen hermoston toimintaa sekä sen vaikutuksia mm. sydämen sähköiseen toimintaa ja sykevälivaihteluun. Kehyksessä tuodaan esiin tuodaan esiin sykevälivaihteluun ja palautumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä perehdytään aiempaan tutkimustietoon aiheeseen liittyen.
Tutkimus toteutettiin kokeellisena interventiotutkimuksena, jossa viiden teholajin urheilijan sykevälivaihtelua mitattiin yhteensä viiden viikon ajan. Kaksi ensimmäistä viikkoa urheilijoilta kerättiin sykevälivaihtelun kontrolliarvoja ilman Neurosonicin käyttöä. Tämän jälkeen urheilijat käyttivät Neurosonicia kolmen viikon interventiojakson ajan jatkaen sykevälivaihtelumittausten tekemistä. Urheilijat suorittivat mittaukset itse aamulla herätessään. Urheilijat täyttivät mittauksen jälkeen päivittäiskyselyn, jossa he raportoivat edellispäivän koetun harjoituskuormituksen (RPE), nautitun iltapalan sisällön sekä nukutun unen määrän mittausta edeltävältä yöltä.
Opinnäytetyön keskeisin havainto on positiivinen vaste korkeamman kuormituksen (RPE 7-9) ja Neurosonicin käytön jälkeisessä aamumittauksessa. Parasympaattista aktiivisuutta kuvaavat muuttuja-arvot kohosivat eniten tässä RPE-luokassa, kun kontrolliarvoja ja interventioarvoja verrattiin keskenään. Urheilijoiden subjektiivinen arvio omasta valmiudesta harjoitella mittauspäivänä, tuki tätä havaintoa. Tutkimuksen johtopäätökset ovat kuitenkin vain suuntaa antavia mm. epätasapainoisten RPE-ryhmien sekä mittausajankohdan vaihtelun vuoksi. Tarkempia jatkotutkimuksia tarvitaan tämän työn havaintojen vahvistamiseksi.