Automaation ja robotiikan vaikutukset työhyvinvointiin
Vuorilahti, Janita (2025)
Vuorilahti, Janita
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025113030920
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025113030920
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia automaation ja robotiikan vaikutuksia työntekijöiden työhyvinvointiin, työn mielekkyyden kokemuksiin, työmotivaatioon ja työsitoutuneisuuteen. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseen yrityksessä. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä rakennusteollisuuden toimialaan kuuluvan yrityksen kanssa, jossa on otettu käyttöön automaatio yrityksen taloushallinnossa osana kirjanpitäjien työnkuvaa.
Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu Seligmanin PERMA-hyvinvointiteoriasta, jonka mukaan ihmisen hyvinvointiin vaikuttavat positiiviset tunteet (positive emotions), uppoutumisen kokemukset (engagement), ihmissuhteet (relationships), merkityksellisyys (meaning) sekä saavutukset (accomplishments).
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Aineisto analysoitiin teoriapohjaisesti sisältöanalyysilla.
Tutkimustuloksissa nousi esille, että automaatio ja robotiikka voivat sekä tukea että haastaa työntekijän työhyvinvointia. Tutkimustulosten mukaan automaatio ja robotiikka koettiin pääasiassa positiivisena asiana ja työtä helpottavana tekijänä. Automaation ja robotiikan koettiin tehostavan, nopeuttavan ja sujuvoittavan työskentelyä, mikä herätti positiivisia tunteita ja lisäsi työhyvinvointia työssä. Haasteena nousi esiin erityisesti rutiininomaisten tehtävien väheneminen, mikä saattaa kaventaa työn monipuolisuutta. Tutkimustuloksissa ilmeni, että työn imun, uppoutumisen ja työn merkityksellisyyden osalta automaatiolla ja robotiikalla oli neutraali vaikutus työhyvinvointiin.
Tutkimuksen tulokset olivat osittain linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Poikkeuksena voidaan todeta, että haastateltavat eivät kokeneet automaation ja robotiikan vaikuttaneen työn merkityksellisyyden tunteeseen. Työn koettiin olevan edelleen merkityksellistä, vaikka automaatio oli tullut osaksi työprosesseja. Lisäksi haastateltavat eivät kokeneet merkittävää työepävarmuutta tai pelkoa työpaikan menettämisestä automaation yleistymisestä huolimatta.
Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin, että automaatio ja robotiikka voivat lisätä työhyvinvointia työn sujuvoitumisen ja tehostumisen kautta. Lisäksi todettiin, että automaatiolla ja robotiikalla ei ole merkittävää vaikutusta työmotivaatioon ja työsitoutuneisuuteen työpaikkaan.
Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu Seligmanin PERMA-hyvinvointiteoriasta, jonka mukaan ihmisen hyvinvointiin vaikuttavat positiiviset tunteet (positive emotions), uppoutumisen kokemukset (engagement), ihmissuhteet (relationships), merkityksellisyys (meaning) sekä saavutukset (accomplishments).
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Aineisto analysoitiin teoriapohjaisesti sisältöanalyysilla.
Tutkimustuloksissa nousi esille, että automaatio ja robotiikka voivat sekä tukea että haastaa työntekijän työhyvinvointia. Tutkimustulosten mukaan automaatio ja robotiikka koettiin pääasiassa positiivisena asiana ja työtä helpottavana tekijänä. Automaation ja robotiikan koettiin tehostavan, nopeuttavan ja sujuvoittavan työskentelyä, mikä herätti positiivisia tunteita ja lisäsi työhyvinvointia työssä. Haasteena nousi esiin erityisesti rutiininomaisten tehtävien väheneminen, mikä saattaa kaventaa työn monipuolisuutta. Tutkimustuloksissa ilmeni, että työn imun, uppoutumisen ja työn merkityksellisyyden osalta automaatiolla ja robotiikalla oli neutraali vaikutus työhyvinvointiin.
Tutkimuksen tulokset olivat osittain linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Poikkeuksena voidaan todeta, että haastateltavat eivät kokeneet automaation ja robotiikan vaikuttaneen työn merkityksellisyyden tunteeseen. Työn koettiin olevan edelleen merkityksellistä, vaikka automaatio oli tullut osaksi työprosesseja. Lisäksi haastateltavat eivät kokeneet merkittävää työepävarmuutta tai pelkoa työpaikan menettämisestä automaation yleistymisestä huolimatta.
Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin, että automaatio ja robotiikka voivat lisätä työhyvinvointia työn sujuvoitumisen ja tehostumisen kautta. Lisäksi todettiin, että automaatiolla ja robotiikalla ei ole merkittävää vaikutusta työmotivaatioon ja työsitoutuneisuuteen työpaikkaan.