Johtamiskäytäntöjen ja työhyvinvoinnin merkitys työpaikan veto- ja pitovoimaan
Rauma, Eveliina (2025)
Rauma, Eveliina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025113030981
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025113030981
Tiivistelmä
Opinnäytetyön taustalla ovat sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden rakenteelliset muutokset, väestön ikääntyminen ja kasvava palvelutarve, jotka luovat merkittäviä haasteita johtamiselle ja henkilöstön hyvinvoinnille. Esihenkilöiden rooli on keskeinen työhyvinvoinnin edistämisessä, työyhteisön ilmapiirin rakentamisessa sekä työpaikan houkuttelevuuden vahvistamisessa. Tämä työelämälähtöinen opinnäytetyö on toteutettu Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen Soiten toimeksiannosta, ja se kohdistuu kotiin vietävien palveluiden sekä palveluasumisen ja laitoshoidon palvelualueisiin.
Tutkimuksen lähtökohtana oli käytännön tarve tarkastella, miten johtamisella voidaan vaikuttaa työhyvinvointiin ja henkilöstön veto- ja pito-voimaan sosiaali- ja terveysalalla. Tutkimus vastaa ajankohtaiseen työelämän tiedontarpeeseen ja tukee hyvinvointialueen strategisia tavoitteita henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden vahvistamisessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa esihenkilöiden näkemyksiä johtamiskäytäntöjen ja työhyvinvoinnin merkityksestä työpaikan veto- ja pitovoimaan. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa, jonka pohjalta esitetään käytännönläheisiä kehittämisehdotuksia, joita esihenkilöt ja organisaatiot voivat hyödyntää työyhteisöjen veto- ja pitovoiman kehittämisessä sekä työhyvinvoinnin lisäämisessä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu johtamisen ja työhyvinvoinnin välisestä yhteydestä sekä työn veto- ja pitovoimatekijöistä, jotka muodostavat perustan tutkimuksen tavoitteille ja tulosten tulkinnalle.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastateltavina olivat Soiten kotiin vietävien palveluiden, palveluasumisen ja laitoshoidon esihenkilöt. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että johtaminen muodostaa organisaation vetovoiman ja pitovoiman perustan. Työhyvinvointi näyttäytyy sekä niiden edellytyksenä että seurauksena, ja se nousi tuloksissa keskeisimmäksi tekijäksi, joka vahvistaa henkilöstön sitoutumista ja organisaation pitovoimaa.
Tutkimuksen lähtökohtana oli käytännön tarve tarkastella, miten johtamisella voidaan vaikuttaa työhyvinvointiin ja henkilöstön veto- ja pito-voimaan sosiaali- ja terveysalalla. Tutkimus vastaa ajankohtaiseen työelämän tiedontarpeeseen ja tukee hyvinvointialueen strategisia tavoitteita henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden vahvistamisessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa esihenkilöiden näkemyksiä johtamiskäytäntöjen ja työhyvinvoinnin merkityksestä työpaikan veto- ja pitovoimaan. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa, jonka pohjalta esitetään käytännönläheisiä kehittämisehdotuksia, joita esihenkilöt ja organisaatiot voivat hyödyntää työyhteisöjen veto- ja pitovoiman kehittämisessä sekä työhyvinvoinnin lisäämisessä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu johtamisen ja työhyvinvoinnin välisestä yhteydestä sekä työn veto- ja pitovoimatekijöistä, jotka muodostavat perustan tutkimuksen tavoitteille ja tulosten tulkinnalle.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastateltavina olivat Soiten kotiin vietävien palveluiden, palveluasumisen ja laitoshoidon esihenkilöt. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että johtaminen muodostaa organisaation vetovoiman ja pitovoiman perustan. Työhyvinvointi näyttäytyy sekä niiden edellytyksenä että seurauksena, ja se nousi tuloksissa keskeisimmäksi tekijäksi, joka vahvistaa henkilöstön sitoutumista ja organisaation pitovoimaa.
