Unettomuuden lääkkeettömän hoidon vaikuttavuuden arviointimittarit työterveyspalveluissa

Abstract

Unettomuus on merkittävä työikäisen väestön terveysongelma, joka heikentää palautumista, hyvinvointia ja työkykyä. Lääkkeettömät menetelmät ovat ensisijainen hoito pitkäkestoisen unettomuuden hallinnassa, mutta hoidon vaikuttavuuden arvioinnissa työterveyshuollossa on puutteita. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millä mittareilla lääkkeettömän hoidon vaikuttavuutta arvioidaan ja miten niitä voidaan hyödyntää työterveyshuollossa.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin systemaattisesti CINAHL-, PubMed- ja Cochrane Library -tietokannoista vuosilta 2015–2025. Alkuperäisistä 114 tutkimuksesta 23 täytti mukaanottokriteerit, jotka perustuivat laatuun, aiheeseen ja kohderyhmään. Aineisto analysoitiin abduktiivisella sisällönanalyysilla, jossa yhdistettiin aineistolähtöinen tarkastelu ja teoreettinen viitekehys.

Tulosten mukaan yleisimmin käytetyt potilaan raportoimat mittarit olivat Insomnia Severity Index (ISI), Pittsburgh Sleep Quality Index (PSQI), PROMIS SD/SRI, IDSIQ ja Sleep Condition Indicator (SCI). Työterveyshuoltoon soveltuvimpia välineitä ovat Athens Insomnia Scale (AIS) ja Jenkins Sleep Scale (JSS), jotka ovat lyhyitä ja helposti integroitavissa sähköisiin järjestelmiin. Sleep Self-Efficacy Scale (SSE) ja Sleep Locus of Control (Sleep LOC) tukevat ohjausinterventioita vahvistamalla hallinnan tunnetta.

Johtopäätöksenä on, että työterveyshuollossa tulisi käyttää tarkoituksenmukaisia mittareita rinnakkain ja integroida ne digitaalisiin järjestelmiin. Tämä tukee laadunhallintaa ja toimisi palautteen tuottamisen välineenä niin ammattilaisille kuin asiakkaille. Jatkossa tulisi arvioida nykyisten mittareiden saatavuutta ja käytettävyyttä sekä selvittää tarve uuden, työelämälähtöisen arviointivälineen kehittämiselle.

Insomnia is a significant health issue among the working-age population, impairing recovery, well-being, and work ability. Non-pharmacological methods are the first-line treatment for chronic insomnia, but assessing treatment effectiveness in occupational health care is inconsistent. This thesis aimed to identify instruments used to evaluate non pharmacological insomnia treatments and explore their applicability in occupational health.

The study was conducted as a descriptive literature review. Data were systematically retrieved from CINAHL, PubMed, and Cochrane Library databases (2015–2025). Of the initial 114 studies, 23 met the inclusion criteria based on quality, relevance, and population. The data were analysed using abductive content analysis, combining data-driven coding with a theoretical framework. The most used patient-reported outcome measures were the Insomnia Severity Index (ISI), Pittsburgh Sleep Quality Index (PSQI), PROMIS SD/SRI, IDSIQ, and Sleep Condition Indicator (SCI). The Athens Insomnia Scale (AIS) and Jenkins Sleep Scale (JSS) were identified as most suitable for occupational health due to their brevity and compatibility with digital systems. The Sleep Self-Efficacy Scale (SSE) and Sleep Locus of Control (Sleep LOC) further support coaching interventions by strengthening perceived control.

In conclusion, occupational health care should use multiple tools and integrate them into digital systems. This would support quality management and provide feedback for professionals and clients. Future efforts should assess the availability and usability of current instruments and explore the need for a new work-oriented assessment tool.