Kohti vaikuttavampaa nuorisotyötä: nuorisotyöntekijöiden kokemuksia LappiNYT 2.0 -hankkeesta

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia tuloksia ja työvälineitä LappiNYT 2.0 -hanke on tuottanut nuorisotyöntekijöiden näkökulmasta sekä miten hanke on vaikuttanut nuorisotyön näkyvyyteen, vaikuttavuuteen ja kykyyn vastata nuorten muuttuviin tarpeisiin.

Tietoperustassa käsiteltiin nuorisotyön ja nuoruuden käsitteitä, ja opinnäytetyön tietoperusta muodostuu alan kirjallisuudesta sekä tehdyistä tutkimuksista. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa puolistrukturoitu teemahaastattelu antoi tilaa haastateltavien omille kokemuksille ja näkemyksille. Haastateltavat valittiin yhteistyössä hankkeen vastaavan kanssa ja he edustivat eri kuntia Lapin alueelta. Haastattelut perustuivat ennalta laadittuun kysymysrunkoon, joka toimitettiin osallistujille etukäteen valmistautumisen tueksi. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisältöanalyysin menetelmällä, jossa pyrittiin tunnistamaan merkityksellisiä teemoja ja kokemuksia tutkimuskysymysten pohjalta. Tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota tutkijoiden reflektiivisyyteen ja tutkimuksen läpinäkyvyyteen.

Tulosten mukaan nuorisotyön vaikuttavuus koettiin työntekijöiden näkökulmasta merkittäväksi, mutta sen arviointiin tarvitaan edelleen kehitettyjä menetelmiä ja rakenteellista tukea. Hanke lisäsi nuorisotyön näkyvyyttä, vahvisti työntekijöiden osaamista ja edisti alueellista yhteistyötä. Hanke auttoi työntekijöitä vastaamaan nuorten muuttuviin tarpeisiin tarjoamalla ajankohtaista koulutusta ja vahvistamalla kollegiaalista yhteyttä. Nuorten tarpeet koettiin aiempaa monisyisemmiksi ja niiden kohtaaminen edellyttää jatkuvaa osaamisen kehittämistä, vahvaa ammatillista verkostoa ja nuorten osallisuuden tukemista.

Hanke tuki myös nuoDo-järjestelmän käyttöönottoa Lapissa ja työntekijät kokivat sen hyödylliseksi vaikuttavuuden ja tiedonkeruun välineenä. Tuloksia voidaan hyödyntää nuorisotyön kehittämisessä, osaamisen tukemisessa ja nuorten osallisuuden edistämisessä Jatkossa on tärkeä varmistaa, että hankkeen hyvät käytännöt juurtuvat pysyviksi osiksi nuorisotyön arkea ja että nuorten ääni kuuluu kehittämistyössä entistä vahvemmin.

The aim of the thesis was to discover what kind of results and tools LappiNYT 2.0 -project has brought to youth workers, as well as how the project has affected the publicity and effectiveness of youth work and the capacity of answering to the changing needs of the young.

In the theoretical section, the terms youth work and youth were defined. The literature of social sciences and past researches form the theoretical section. The thesis executed as qualitative research, where semi-structured theme interview gave room to the interviewees’ own experiences and visions. The interviewees were chosen in collaboration with the project manager, and they represented different municipalities from the region of Lapland. The interviews were based on question frame that was made beforehand and sent to the participants before the interviews so that they could prepare better. The research material was analysed by using a material-oriented content analysis method, which tried to recognize meaningful themes and experiences based on the research questions. The students’ reflectivity and the transparency of the research were heeded in this thesis.

According to the results, the youth work’s effectiveness in youth workers’ perspective was seen as significant, however its evaluation still needs more developed methods and structural support. The project added youth work’s publicity, strengthened youth workers’ competence and promoted the regional collaboration. The project helped the youth workers to answer in the changing needs of the young by offering relevant training and strengthening the collegial connection. The needs of the young were seen more complex than before and facing them requires constant improvement, strong professional network and supporting the participation of the young.

The project supported the introduction of nuoDo-system in Lapland and youth workers found it a helpful tool in effectiveness and data collection. These results can be utilized in developing youth work, supporting the competence and promoting the participation of the young. In the future it is important to make sure that the good practices of this project will gain a foothold in everyday youth work, and that the voices of the young will be heard in the development of youth work even more than before.