Kuninkaalliset ja kartanot matkailussa: konseptiehdotus uudesta kulttuurimatkailun teemasta

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli Suomen kuninkaallisen historian ja kartanoiden hyödyntäminen matkailussa. Tavoitteena oli laatia ehdotus Kuninkaallinen Suomi -kulttuurimatkailun konseptista ja tehtävänä edistää suomalaista kulttuurimatkailua helposti lähestyttävällä teemakokonaisuudella, jonka ympärille voidaan jatkossa kehittää yhteistyötä matkailu- ja kulttuurialan verkostoissa. Toimeksiantajana toimi Museovirasto.

Tietoperustan muodostivat kulttuuriperinnön ja kulttuurimatkailun käsitteet. Kulttuurimatkailua käsiteltiin toimintaympäristön, kohderyhmien sekä teemamatkailun kautta. Työ oli kehittämispainotteinen, ja menetelminä käytettiin haastattelu-ja ja benchmarking-analyysia. Haastatteluilla selvitettiin kulttuuri- ja matkailualojen edustajien näkemyksiä teeman potentiaalista. Benchmarking toi esimerkkejä ja ideoita vertailumaista, jotka olivat Irlanti, Viro, Latvia ja Liettua. Kerättyä aineistoa analysoitiin teemoittelemalla ja tyypittelemällä sisältöä.

Tulosten perusteella teema nähtiin kiinnostavana ja laajaan kohderyhmään vetoavana. Haasteiksi nousivat muun muassa resurssit, lyhyt ja säästä riippuvainen matkailusesonki sekä vaikeudet saada hankemuotoisesta kehittämistyöstä pysyviä tuloksia. Benchmarking osoitti, että vertailumaissa on toimivia esimerkkejä kartanoyhdistyksistä ja historiallisten kohteiden yhteisistä brändeistä. Työn tuotoksena syntyi 7P-markkinointimixin mallilla jäsennelty konseptiehdotus, joka havainnollisti, miltä kuninkaallisten kohteiden ja kartanoiden yhteistyö voisi näyttää. Konseptin ytimessä oli kohteiden yhteinen brändi, jonka tiimoilta kohteet voivat tehdä yhteistyötä erityisesti markkinoinnin ja tuotekehityksen parissa.

Johtopäätöksenä oli, että matkailuteemalla on selkeä potentiaali, mutta nykytilassa se on hajanainen kokonaisuus, josta matkailijan on vaikea löytää tietoa. Konseptin vahvuudet ovat sen monipuolisuus, laaja kohderyhmä ja tarinallisuus, kun taas suurimmat haasteet liittyvät kehitystyön resursointiin sekä kohteiden erilaisten tarpeiden yhteensovittamiseen. Yhteistyö hyödyttäisi kohteita monin tavoin, mutta tarve koordinaatiolle on ilmeinen. Kuninkaallinen Suomi -konsepti toimii keskustelunavauksena tarjoten yhden mahdollisen mallin yhteistyölle. Tuloksia voivat hyödyntää kuninkaalliset kohteet, kartanot ja kulttuurimatkailun kehittäjät.