Uhka- ja väkivaltatilanteiden huomioiminen osana kotihoidon työturvallisuutta
Koivusalo, Emmi (2025)
Koivusalo, Emmi
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120131208
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120131208
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön taustalla on kotihoidon työntekijöiden kokema väkivallan uhka, joka on viime vuosina noussut merkittäväksi työturvallisuutta heikentäväksi tekijäksi. Työn tavoitteena oli selvittää, kuinka usein ja millaisia uhka- ja väkivaltatilanteita kotihoidon työntekijät kohtaavat, millaiset valmiudet heillä on hallita näitä tilanteita sekä millaisia kehittämistarpeita he tunnistavat. Tarkoituksena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää kotihoidon henkilöstön koulutusta ja vahvistaa työturvallisuutta.
Tutkimus toteutettiin Pirkanmaan hyvinvointialueen kotihoidossa monimenetelmätutkimuksena (n = 78). Tutkimuksen teoreettinen viitekehys
rakentui työturvallisuuden, turvallisuuskulttuurin ja väkivallan käsitteiden ympärille. Aineisto analysoitiin sekä tilastollisin että laadullisin menetelmin.
Tulosten perusteella kotihoidon työntekijät kohtaavat työssään väkivallan uhkaa melko usein. Uhkaavat tilanteet liittyivät erityisesti muistisairauksiin, päihteiden käyttöön, mielenterveyden ongelmiin ja omaisten käyttäytymiseen. Työntekijät kokivat tarvitsevansa lisää koulutusta väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyyn, hallintaan ja jälkikäsittelyyn. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että väkivallan uhkaan varautuminen on olennainen osa kotihoidon työturvallisuutta, ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen edellyttää johdon sitoutumista, henkilöstön osallistamista ja säännöllistä koulutusta.
Tutkimus toteutettiin Pirkanmaan hyvinvointialueen kotihoidossa monimenetelmätutkimuksena (n = 78). Tutkimuksen teoreettinen viitekehys
rakentui työturvallisuuden, turvallisuuskulttuurin ja väkivallan käsitteiden ympärille. Aineisto analysoitiin sekä tilastollisin että laadullisin menetelmin.
Tulosten perusteella kotihoidon työntekijät kohtaavat työssään väkivallan uhkaa melko usein. Uhkaavat tilanteet liittyivät erityisesti muistisairauksiin, päihteiden käyttöön, mielenterveyden ongelmiin ja omaisten käyttäytymiseen. Työntekijät kokivat tarvitsevansa lisää koulutusta väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyyn, hallintaan ja jälkikäsittelyyn. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että väkivallan uhkaan varautuminen on olennainen osa kotihoidon työturvallisuutta, ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen edellyttää johdon sitoutumista, henkilöstön osallistamista ja säännöllistä koulutusta.
