Miten nuoret sijoittajat ottavat rahastojen hallinnointikulut huomioon sijoituspäätöksissään?
Ahlmark, Jere (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120131210
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120131210
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten nuoret sijoittajat (18–30-vuotiaat) ottavat rahastojen hallinnointikulut huomioon sijoituspäätöksissään. Työssä tarkasteltiin nuorten kulutietoisuutta ja tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään, miten rahastojen erilaiset kulut, kuten hallinnointipalkkio, kokonaiskulusuhde (TER) sekä merkintä- ja lunastuspalkkiot vaikuttavat rahastovalintoi-hin.
Työssä käytettiin määrällistä tutkimusmenetelmää ja aineistonkeruu toteutettiin Webropol-kyselyllä, johon vastasi 52 nuorta rahastosijoittajaa. Keskeinen tietoperusta pohjautuu rahastosijoittamisen perusteisiin, rahastojen kulurakenteeseen ja sen merkitykseen pitkän aikavälin tuotoissa sekä käyttäytymistaloustieteen keskeisiin käsitteisiin ja niiden vaikutukseen sijoittajien päätöksentekoon. Tämän avulla lukija muodostaa selkeän kuvan rahastojen kuluista, niiden vaikutuksesta tuottoihin sekä psykologisista tekijöistä, jotka ohjaavat nuorten sijoituspäätöksiä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että nuoret sijoittajat ottavat rahastojen kulut merkittävästi huomioon sijoituspäätöksissään. Kaksi kolmasosaa vastaajista piti kuluja tärkeänä tekijänä rahastovalinnassa ja yli 60 prosenttia valitsi rahastot ensisijaisesti alhaisten kulujen perusteella. Nuoret tunsivat hyvin peruskulut, mutta kokonaiskulusuhde (TER) jäi monelle tuntemattomaksi. Kokemuksen karttuessa kulutietoisuus lisääntyi merkittävästi, ja lähes 70 prosenttia vastaajista kertoi ymmärryksensä kuluista syventyneen sijoituskokemuksen myötä. Nuoret hakivat tietoa rahastojen kuluista pääosin verkosta, erityisesti sijoituspalveluiden omilta sivuilta ja sosiaalisesta mediasta. Yllättäen osa vastaajista ei ollut täysin tietoisia kaikkien kulutyyppien merkityksestä, mikä viittaa tarpeeseen tarjota selkeämpää tietoa ja ohjeistusta nuorille sijoittajille, erityisesti TER-luvun osalta.
Työssä käytettiin määrällistä tutkimusmenetelmää ja aineistonkeruu toteutettiin Webropol-kyselyllä, johon vastasi 52 nuorta rahastosijoittajaa. Keskeinen tietoperusta pohjautuu rahastosijoittamisen perusteisiin, rahastojen kulurakenteeseen ja sen merkitykseen pitkän aikavälin tuotoissa sekä käyttäytymistaloustieteen keskeisiin käsitteisiin ja niiden vaikutukseen sijoittajien päätöksentekoon. Tämän avulla lukija muodostaa selkeän kuvan rahastojen kuluista, niiden vaikutuksesta tuottoihin sekä psykologisista tekijöistä, jotka ohjaavat nuorten sijoituspäätöksiä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että nuoret sijoittajat ottavat rahastojen kulut merkittävästi huomioon sijoituspäätöksissään. Kaksi kolmasosaa vastaajista piti kuluja tärkeänä tekijänä rahastovalinnassa ja yli 60 prosenttia valitsi rahastot ensisijaisesti alhaisten kulujen perusteella. Nuoret tunsivat hyvin peruskulut, mutta kokonaiskulusuhde (TER) jäi monelle tuntemattomaksi. Kokemuksen karttuessa kulutietoisuus lisääntyi merkittävästi, ja lähes 70 prosenttia vastaajista kertoi ymmärryksensä kuluista syventyneen sijoituskokemuksen myötä. Nuoret hakivat tietoa rahastojen kuluista pääosin verkosta, erityisesti sijoituspalveluiden omilta sivuilta ja sosiaalisesta mediasta. Yllättäen osa vastaajista ei ollut täysin tietoisia kaikkien kulutyyppien merkityksestä, mikä viittaa tarpeeseen tarjota selkeämpää tietoa ja ohjeistusta nuorille sijoittajille, erityisesti TER-luvun osalta.