Lasten ja nuorten perustason hoitokäytänteet Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella: asiakasanalyysiin perustuvaa tarkastelua hoitokäytänteiden toteutumisesta, alueellisista eroista ja kehittämistoimien vaikutuksista
Alaraappana, Ida; Luolavirta, Petri (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120131106
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120131106
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluissa käytettäviä hoitokäytänteitä vuosien 2024 ja 2025 asiakasanalyysien perusteella. Tutkimuksessa tarkasteltiin kolmea kysymystä: mitkä hoitokäytänteet nousevat esiin aineistosta, esiintyykö alueellisia eroja ja ovatko käytännöt muuttuneet vuoden aikana. Tavoitteena oli tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa hoitosuunnitelmaan pohjautuvien käytäntöjen toteutumisesta, alueellisista eroista ja kehittämistoimien vaikutuksista sekä tukea kansallisten hoitosuositusten ja terapiatakuun toimeenpanoa.
Tutkimuksen tietoperusta rakentui kansalliseen mielenterveysstrategiaan, terapiatakuu-uudistukseen ja näyttöön perustuviin lyhytterapeuttisiin menetelmiin. Aineisto koostui kahdesta asiakasanalyysistä (2024 n=749, 2025 n=884) ja analyysimenetelminä käytettiin K-means-klusterointia ja ristiintaulukointia SPSS-ohjelmassa.
Tulokset osoittivat kolme hoitoprofiilia: pitkäkestoinen seurantahoito, arvioiva ja ohjaava perusporras sekä intensiivinen monimenetelmäjakso. Hoitokäytänteet monipuolistuivat ja osin yhtenäistyivät, mutta alueellisia eroja jäi. Hoidon tarpeen arviointi parani erityisesti Koillismaalla ja Eteläisellä ja Rannikon alueella. Hoitosuunnitelmat laadittiin ja päivitettiin useimmiten, mutta kirjaamiskäytännöissä oli vaihtelua. Strukturoitujen menetelmien käyttö lisääntyi hieman, mutta pysyi epätasaisena. Hoitojaksojen kesto lyheni Oulussa ja Koillismaalla, kun taas Eteläisellä ja Rannikon alueella ne pitenivät.
Tulokset tukevat terapiatakuun toimeenpanoa ja kansallisia hoitosuosituksia sekä tarjoavat tietoa palvelujen yhdenvertaisuuden ja vaikuttavuuden kehittämiseksi.
Tutkimuksen tietoperusta rakentui kansalliseen mielenterveysstrategiaan, terapiatakuu-uudistukseen ja näyttöön perustuviin lyhytterapeuttisiin menetelmiin. Aineisto koostui kahdesta asiakasanalyysistä (2024 n=749, 2025 n=884) ja analyysimenetelminä käytettiin K-means-klusterointia ja ristiintaulukointia SPSS-ohjelmassa.
Tulokset osoittivat kolme hoitoprofiilia: pitkäkestoinen seurantahoito, arvioiva ja ohjaava perusporras sekä intensiivinen monimenetelmäjakso. Hoitokäytänteet monipuolistuivat ja osin yhtenäistyivät, mutta alueellisia eroja jäi. Hoidon tarpeen arviointi parani erityisesti Koillismaalla ja Eteläisellä ja Rannikon alueella. Hoitosuunnitelmat laadittiin ja päivitettiin useimmiten, mutta kirjaamiskäytännöissä oli vaihtelua. Strukturoitujen menetelmien käyttö lisääntyi hieman, mutta pysyi epätasaisena. Hoitojaksojen kesto lyheni Oulussa ja Koillismaalla, kun taas Eteläisellä ja Rannikon alueella ne pitenivät.
Tulokset tukevat terapiatakuun toimeenpanoa ja kansallisia hoitosuosituksia sekä tarjoavat tietoa palvelujen yhdenvertaisuuden ja vaikuttavuuden kehittämiseksi.