Kohtaamisia päiväkodissa : varhaiskasvattajien käsityksiä lapsen sensitiivisestä kohtaamisesta ja leikin tukemisesta
Laitinen, Ritva; Rundqvist, Kaija; Ruskela, Marika (2015)
Laitinen, Ritva
Rundqvist, Kaija
Ruskela, Marika
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505055949
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505055949
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ja kuvailla varhaiskasvattajien käsityksiä lapsen sensitiivisestä kohtaamisesta päiväkodissa, erityisesti leikissä. Sen lisäksi haluttiin herättää yhteistä keskustelua ja reflektiota aiheesta varhaiskasvattajien välillä, joiden avulla he voivat kehittää toimintatapoja arjessa. Opinnäytetyössä haluttiin myös selvittää, onko eri ammattiryhmien käsityksissä eroja. Aiheen valintaan vaikuttivat julkinen keskustelu varhaiskasvatuksen laadusta ja valmisteilla olevasta uudesta varhaiskasvatuslaista, sekä aikaisemmat ja käynnissä olevat tutkimukset sensitiiviseen kohtaamiseen ja leikkiin liittyen.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, ja se toteutettiin syksyn 2014 aikana yhteistyössä erään Espoon kaupungin päiväkodin kanssa. Teoreettinen viitekehys koostui seuraavista aiheista: sensitiivinen kohtaaminen, vuorovaikutus ja dialogisuus, leikki ja reflektiivinen yhteisöllinen kehittäminen. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin kyselylomaketta ja ryhmähaastattelua. Kyselylomake muokattiin Pihlajan (2001) Päivähoidon Kontekstianalyysilo-makkeesta. Ryhmähaastattelujen kysymysrunko johdettiin kyselylomakkeen monivalinta-väittämistä. Ryhmähaastattelut pidettiin ammattiryhmittäin, jotta voitiin selvittää mahdolliset erot ammattiryhmien käsitysten välillä. Aineisto analysoitiin käyttämällä sekä aineisto-, että teorialähtöistä sisällönanalyysiä.
Aiempien tutkimusten mukaan kasvattajien taidoissa olla lasten kanssa ja kohdata lapsi sensitiivisesti on eroja, ja näitä taitoja on tarve kehittää. Tutkielmamme tuloksista selvisi, että kasvattajat tiedostavat kohtaamiseen liittyvän monia asioita, kuten aika ja resurssit, tunteet ja motivaatio. Aikuisen sensitiivisyys lasten leikeissä on läsnäoloa, herkkyyttä havaita lapsen aloitteita ja kykyä vastata niihin. Se näkyy myös taitona muokata oppimisympäristöä lasten leikille suotuisaksi. Tulosten mukaan eri ammattiryhmien käsityksissä ei ollut suuria eroja, vaan lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat ymmärtävät sensitiivisen kohtaamisen käsitteen samansuuntaisesti. Lastentarhanopettajat peräänkuuluttivat kuitenkin enemmän yhteistä keskustelua vuorovaikutuksesta ja sensitiivisyydestä, joka heidän mielestään lisäisi kasvattajien tietoisuutta lapsen kohtaamisesta.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, ja se toteutettiin syksyn 2014 aikana yhteistyössä erään Espoon kaupungin päiväkodin kanssa. Teoreettinen viitekehys koostui seuraavista aiheista: sensitiivinen kohtaaminen, vuorovaikutus ja dialogisuus, leikki ja reflektiivinen yhteisöllinen kehittäminen. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin kyselylomaketta ja ryhmähaastattelua. Kyselylomake muokattiin Pihlajan (2001) Päivähoidon Kontekstianalyysilo-makkeesta. Ryhmähaastattelujen kysymysrunko johdettiin kyselylomakkeen monivalinta-väittämistä. Ryhmähaastattelut pidettiin ammattiryhmittäin, jotta voitiin selvittää mahdolliset erot ammattiryhmien käsitysten välillä. Aineisto analysoitiin käyttämällä sekä aineisto-, että teorialähtöistä sisällönanalyysiä.
Aiempien tutkimusten mukaan kasvattajien taidoissa olla lasten kanssa ja kohdata lapsi sensitiivisesti on eroja, ja näitä taitoja on tarve kehittää. Tutkielmamme tuloksista selvisi, että kasvattajat tiedostavat kohtaamiseen liittyvän monia asioita, kuten aika ja resurssit, tunteet ja motivaatio. Aikuisen sensitiivisyys lasten leikeissä on läsnäoloa, herkkyyttä havaita lapsen aloitteita ja kykyä vastata niihin. Se näkyy myös taitona muokata oppimisympäristöä lasten leikille suotuisaksi. Tulosten mukaan eri ammattiryhmien käsityksissä ei ollut suuria eroja, vaan lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat ymmärtävät sensitiivisen kohtaamisen käsitteen samansuuntaisesti. Lastentarhanopettajat peräänkuuluttivat kuitenkin enemmän yhteistä keskustelua vuorovaikutuksesta ja sensitiivisyydestä, joka heidän mielestään lisäisi kasvattajien tietoisuutta lapsen kohtaamisesta.