Euroopan unionin elpymisvälineen elpymis- ja palautumistukivälineellä rahoitetut kansalliset investoinnit, uudistukset ja paikalliset hankkeet sekä niiden kustannukset Suomessa ja Italiassa – Vertaileva tutkimus

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten Euroopan unionin elpymisvälineen suurimmalla rahoitusohjelmalla elpymis- ja palautumistukivälineellä rahoitetut kansalliset investoinnit, uudistukset ja paikalliset hankkeet ja niiden kustannukset eroavat toisistaan Suomessa ja Italiassa. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään eroja ja yhtäläisyyksiä tarkasteltavien kohteiden sekä niiden kustannusten välillä. Tarkasteltavia kohteita vertailtiin myös elpymis- ja palautumistukivälineen asetuksen mukaisten pilarien eli EU:n politiikanalojen mukaan. Tutkimus tehtiin henkilökohtaisesta kiinnostuksesta ajankohtaiseen talousaiheeseen vuoden 2025 aikana, jolloin Covid-19-pandemian vaikutusten lieventämiseksi perustetusta elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnettävän rahoituksen jakaminen oli vielä kesken. Tutkimuksessa keskityttiin vain elpymis- ja palautumistukivälineestä saatavaan rahoitukseen, eikä siinä huomioitu tarkasteltavien kohteiden kestoja tai jakautumista alueellisesti maiden sisällä. Tietoperustassa käsiteltiin Euroopan unionin yhteistä talouspolitiikkaa, budjettia ja elpymissuunnitelman toteutusta, jossa esiteltiin Euroopan unionin elpymisväline, elpymis- ja palautumistukiväline sekä Suomen ja Italian taloustilanteet ja elpymis- ja palautumissuunnitelmat.

Tutkimusaineisto koostui Euroopan komission virallisilta sivuilta löytyvistä tiedotustarkoitusta varten laadituista tietoaineistoista elpymis- ja palautumistukivälineellä rahoitetuista kansallisista investoinneista, uudistuksista ja paikallisista hankkeista Suomessa ja Italiassa. Tutkimus tehtiin monimenetelmätutkimuksen avulla. Tutkimusaineisto analysoitiin ja luokiteltiin ensin sisällönanalyysilla kategorioihin, pilareihin ja kustannuksiin. Seuraavaksi tutkimusaineisto koottiin Excel-taulukkomuotoiseksi havaintomatriisiksi, jotta tilastollinen vertaileva tutkimus voitiin tehdä tutkimusaineiston yläkategoria-, pilari- ja kustannusluokitusten avulla. Sen jälkeen tutkimusaineisto analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmistolla ristiintaulukoinnin avulla. Lisäksi tarkasteltiin mahdollisia tilastollisesti merkitseviä eroja ja niiden voimakkuutta maiden välillä Khiin neliö -testillä, Cramérin V -suureella ja z-testeillä. Tutkimusaineiston maiden välisten suurien kustannuserojen ja kokonaiskustannusten sekä hankekohtaisten kustannusten epäjohdonmukaisuuksien ja puutteiden vuoksi maiden välisiä kustannuseroja tarkasteltiin vain tilastollisesti kuvaillen kokonaiskustannuskohtaisesti.

Tutkimuksen kokonaistulosten perusteella kansalliset investoinnit ja uudistukset sekä paikalliset hankkeet keskittyivät yläkategorioiden mukaan Suomessa erityisesti julkiseen liikenteeseen, kestävään kehitykseen, puhtaaseen energiaan, terveydenhuoltoon ja yrityksiin, kun taas Italiassa ne kohdistuivat erityisesti ammatilliseen osaamiseen, asumiseen, digitalisaatioon, julkiseen liikenteeseen, kouluihin, terveydenhuoltoon ja työllisyyteen. Sen sijaan kansalliset investoinnit ja uudistukset sekä paikalliset hankkeet kohdentuivat EU:n pilarien mukaan Suomessa erityisesti digitaaliseen muutokseen, vihreään siirtymään sekä sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen, kun taas Italiassa ne edistivät erityisesti digitaalista muutosta, vihreää siirtymää, seuraavalle sukupolvelle suunnattuja toimintapolitiikkoja sekä sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.