Improving the preparedness for pediatric emergencies : simulation-based training programme for healthcare professionals in a hospital emergency department

Abstract

Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli suunnitella ja pilotoida simulaatiopohjaisia pediatrisen hätätilapotilaan hoitotyön taitopajoja päivystyksessä työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä päivystyksen henkilöstön varmuutta ja osaamista kohdata kriittisesti sairas lapsipotilas. Kehittämistehtävänä oli luoda ja pilotoida taitopajoja, jotka tukevat ammattilaisten itsevarmuutta ja ammatillista osaamista.

Viisi osallistujaa osallistui simulaatiopohjaiseen taitojen kehitysohjelmaan, joka sisälsi kaksi tunnin mittaista taitotyöpajaa sekä yhden tunnin mittaisen simulaatiotyöpajan, joka toteutettiin Rapid-Cycle Deliberate Practice -mallilla. Oppijoilta kerättiin palautetta jälkikäteen avoimia kysymyksiä sisältävällä palautelomakkeella. Suurin osa osallistujista raportoi työpajojen lisänneen heidän osaamistaan ja valmiuttaan kohdata kriittisesti sairas lapsipotilas tulevaisuudessa.

Projekti vastasi onnistuneesti tunnistettuun tarpeeseen vahvistaa pediatristen hätätilapotilaiden hoidon osaamista ja ammattilaisten itsevarmuutta taitopajojen avulla. Kirjallisuuskatsaus vahvisti yhteyden terveydenhuollon ammattilaisten itsevarmuuden ja osaamisen välillä sekä tuki simulaatiopohjaisen koulutuksen käyttöönottoa tehokkaana menetelmänä. Työpajaohjelma antaa merkittävän panoksen jatkuvaan kehitykseen pediatrisen hätätilapotilaan hoidon kehittämisessä ja tukee kestävien, osaamista vahvistavien koulutuskäytäntöjen rakentumista päivystyksessä.

The purpose of this development work was to develop and pilot simulation-based training pediatric emergency workshops for health care professionals working in a hospital emergency department. The aim of the thesis was to increase confidence and competence to encounter critically ill pediatric patients, for the health care professionals working in an emergency department. The development task was to develop and pilot workshops that support the professionals’ confidence and competence.

Five participants attended simulation-based training skills workshop programme, which included two one-hour-long skills workshops and a one one-hour-long simulation scenario workshop implemented with Rapid-Cycle Deliberate Practice model. Feedback from the learners was gathered with a post-festum feedback form with openend questions. Most of the participants reported workshops improving their competence and being more ready to encounter critically ill pediatric patients in the future.

This project addressed successfully the identified need to enhance pediatric emergency care competence and confidence through workshops. The literature review confirmed the link between confidence and competence in healthcare professionals’ and supported the implementation of simulation-based training as an effective method. This workshop programme contributes meaningfully to ongoing efforts to improve the pediatric emergency nursing and supports the foundation of sustainable, competence-reinforcing educational practices within the emergency department.