Opiskelijoiden tietämys ja vaikutusmahdollisuudet nukkumisergonomiaan
Laukkanen, Tuomas; Väänänen, Joonatan (2025)
Laukkanen, Tuomas
Väänänen, Joonatan
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120231627
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120231627
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin Tempur Sealy Oy:n toimeksiannosta, ja sen tavoitteena oli selvittää Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden nukkumistottumuksia, unihygienian tuntemusta, nukkumisergonomiaa sekä asenteita ergonomisia unituotteita kohtaan. Tutkimus tehtiin määrällisenä kyselytutkimuksena, johon vastasi 108 opiskelijaa
Tulosten mukaan opiskelijoiden unen määrä oli useimmiten suositusten mukainen, mutta unen laatu jäi monilla heikoksi. Yöheräily, epäsäännöllinen rytmi ja runsas ruutuaika ennen nukkumaanmenoa nousivat keskeisiksi unen laatua heikentäviksi tekijöiksi. Opiskelijat olivat hyvin tietoisia unen merkityksestä, mutta tieto ei aina siirtynyt käytännön toiminnaksi, mikä näkyi selkeänä tieto–toimintakuiluna.
Nukkumisergonomia koettiin opiskelijoiden keskuudessa pääosin hyväksi, ja suurin osa piti käyttämäänsä tyynyä ja sänkyä ergonomisesti sopivina. Samalla kuitenkin ilmeni vahvaa kiinnostusta ergonomisten unituotteiden kokeilemiseen, mikä kertoo siitä, että opiskelijat ovat halukkaita kehittämään nukkumisolosuhteitaan entisestään. Yli 90 % piti laadukkaita unituotteita tärkeinä, ja lähes 70 %:n kiinnostus kasvaisi, mikäli tuotteita voisi kokeilla ilmaiseksi tai alennettuun hintaan.
Tulosten perusteella opiskelijoiden unta voidaan tukea parhaiten vahvistamalla iltarutiineja, vähentämällä ennen nukkumaanmenoa tapahtuvaa ruutuaikaa ja tarjoamalla helposti omaksuttavia keinoja parantaa nukkumisergonomiaa. Kokonaisuutena tutkimus osoittaa, että opiskelijoilla on sekä motivaatiota että valmiutta muokata unikäyttäytymistään, kun ratkaisut ovat selkeitä, saavutettavia ja tukevat arjen hyvinvointia.
Tulosten mukaan opiskelijoiden unen määrä oli useimmiten suositusten mukainen, mutta unen laatu jäi monilla heikoksi. Yöheräily, epäsäännöllinen rytmi ja runsas ruutuaika ennen nukkumaanmenoa nousivat keskeisiksi unen laatua heikentäviksi tekijöiksi. Opiskelijat olivat hyvin tietoisia unen merkityksestä, mutta tieto ei aina siirtynyt käytännön toiminnaksi, mikä näkyi selkeänä tieto–toimintakuiluna.
Nukkumisergonomia koettiin opiskelijoiden keskuudessa pääosin hyväksi, ja suurin osa piti käyttämäänsä tyynyä ja sänkyä ergonomisesti sopivina. Samalla kuitenkin ilmeni vahvaa kiinnostusta ergonomisten unituotteiden kokeilemiseen, mikä kertoo siitä, että opiskelijat ovat halukkaita kehittämään nukkumisolosuhteitaan entisestään. Yli 90 % piti laadukkaita unituotteita tärkeinä, ja lähes 70 %:n kiinnostus kasvaisi, mikäli tuotteita voisi kokeilla ilmaiseksi tai alennettuun hintaan.
Tulosten perusteella opiskelijoiden unta voidaan tukea parhaiten vahvistamalla iltarutiineja, vähentämällä ennen nukkumaanmenoa tapahtuvaa ruutuaikaa ja tarjoamalla helposti omaksuttavia keinoja parantaa nukkumisergonomiaa. Kokonaisuutena tutkimus osoittaa, että opiskelijoilla on sekä motivaatiota että valmiutta muokata unikäyttäytymistään, kun ratkaisut ovat selkeitä, saavutettavia ja tukevat arjen hyvinvointia.
