Työnantajan velvollisuus tarjota lisätyötä osa-aikatyöntekijöille : työntekijöiden kokemuksia velvoitteen toteutumisesta käytännössä

Abstract

Tämän opinnäytetyön aiheena on työnantajan lisätyön tarjoamisvelvollisuus osa-aikaisille työntekijöille työsopimuslain (2001/55) 2 luvun 5 §:n perusteella. Tavoitteena oli selvittää, miten velvollisuus toteutuu käytännössä ja millaisia menettelytapoja pidetään tasapuolisina. Tutkimuskysymykset koskivat lisätyön tarjoamisen tapoja ja läpinäkyvyyttä, tasapuolisuutta osa-aikaisten kesken sekä perehdytyksen ja osaamisvaatimusten merkitystä.

Tietoperustan keskeisiä käsitteitä olivat lisätyö, tasapuolinen kohtelu, kohtuullinen perehdytys ja työnantajan direktio-oikeus. Tutkimus toteutettiin kahdella tavalla: oikeusdogmaattisena tarkasteluna (laki, esitöiden keskeiset kohdat ja oikeuskäytäntö) sekä laadullisena aineistona haastatteluilla. Aineisto koostui kuudesta haastattelusta, jotka kerättiin 29.9.–12.10.2025 ja analysoitiin teemoittain. Teemat muodostettiin tutkimuskysymysten pohjalta ja tarkennettiin aineistosta esiin nousseilla havainnoilla.

Keskeinen tulos on, että läpinäkyvä ja kaikille osa-aikaisille yhtä aikaa näkyvä tarjontakanava (esim. kirjallinen ilmoitus aikaleimalla) vähentää koettua epätasa-arvoa. Tasapuolisuuden kokemusta vahvistavat selkeät valintaperusteet (osaaminen, kohtuullinen perehdytys, aikaisempi ilmoittautuminen) sekä päätösten perustelut. Haastatellut tunnistivat myös puutteita, kuten tiedottamisen hajanaisuus, kanavien vaihtelu ja epäselvät käytännöt heikentävät luottamusta. Oikeuskäytännön linjausten mukaan työnantajan ratkaisut voivat nojata työn luonteeseen ja osaamisvaatimuksiin, mutta niiden tulee olla perusteltuja ja johdonmukaisia.

Johtopäätöksenä esitetään, että velvollisuus toteutuu parhaiten, kun tarjonta tehdään avoimesti, kriteerit kuvataan etukäteen ja perehdytyksen mahdollisuus arvioidaan systemaattisesti. Tuloksia voidaan hyödyntää työpaikkojen ohjeistuksissa, henkilöstösuunnittelussa ja esihenkilöiden koulutuksessa.

Avainsanat: osa-aikatyö, lisätyö, työsopimuslaki, tasapuolinen kohtelu, oikeuskäytäntö ja laadullinen tutkimus

This thesis examined employers’ statutory duty to offer additional work to part-time employees under Section 2:5 of the Finnish Employment Contracts Act. The aim was to determine how the duty is implemented in practice, and which procedures are perceived as fair. The research questions addressed the chan-nels and transparency of offers, fairness among part-time employees, and the role of competence requirements and reasonable induction.

The conceptual base comprised additional work, equal treatment, reasonable induction, and the employer’s managerial prerogative. The study combined a doctrinal legal analysis (legislation, key preparatory works, and case law) with a qualitative interview dataset. Interviews (n = 6) were collected in 29.9.-12.10.2025 and analyses thematically. Themes were first derived from the research questions and then refined with data-driven observations.

The core finding is that a transparent, simultaneous offer mechanism visible to all part-time staff (e.g., a time-stamped written notice) reduces perceived inequality. Fairness is strengthened when selection criteria are clear (competence, reasonable induction, prior expression of interest) and decisions are justified. Participants also identified gaps: fragmented communication, varying channels, and unclear practices undermine trust. In line with case law, employers may rely on the nature of the work and competence needs, but decisions must be reasoned and consistent.

The thesis concludes that the duty is best fulfilled when offers are made openly, criteria are communicated in advance, and the possibility of reasonable induction is assessed systematically. The results can be applied in workplace guidelines, workforce planning, and supervisor training. A practical recommendation is a concise “additional work offering process” specifying the channel, time stamps, record-keeping, and justification practices.

Keywords: part-time work, additional work, employment contracts act, equal treatment, case law and qualitative research