Miten monikulttuuristen lasten hyvinvointia ja oppimista voidaan tukea varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä?
Hokkanen, Venla; Zeng-Kivelä, Hongmei; Bakir, Arif (2025)
Hokkanen, Venla
Zeng-Kivelä, Hongmei
Bakir, Arif
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120331817
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120331817
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota ja analysoida tutkittua tietoa monikulttuuristen lasten hyvinvoinnin ja oppimisen tukemisesta, jota varhaiskasvatuksen sosionomi sekä muut lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset voivat hyödyntää työssään. Tavoitteena oli, että tietoa voisi hyödyntää erityisesti varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä. Tietoperustassa kuvailtiin tutkimuksen kannalta keskeisiä aihealueita ja käsitteitä, joita olivat lasten hyvinvointi ja monikulttuurisuus, oppimisen alueet varhaiskasvatuksen perusteissa sekä positiivisen pedagogiikan merkitys.
Opinnäytetyön toteutustapa oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkimuksen aineisto koottiin tiedon haun avulla Finna, ScienceDirect (Elsevier) ja ERIC (Ebsco) tietokannoista. Lopulta valitsimme yhdeksän tutkimuskysymykseen ja opinnäytetyön aiheeseen relevanttia suomenkielistä aineistoa. Tutkimukset analysoitiin teemoittelemalla aineistoista löydetyt päätulokset.
Tutkimuksen tulosten perusteella keskeisiä tekijöitä, joilla ammattilainen voi tukea monikulttuurisia lapsia olivat kielen oppimisen tukeminen, monikielisen pedagogiikan toteuttaminen, leikin ja erityisesti roolileikin mahdollistaminen, monikielisyyttä tukevien tilojen suunnitteleminen, lasten näkemysten huomioonottaminen ja yksilöllisten tarpeiden huomioiminen. Johtopäätöksissä korostuu muun muassa systemaattisen monikielisen pedagogiikan toteuttamisen merkitys, lasten osallisuuden ja kuuluvuuden edistämisen sekä varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamisen kehittämisen tärkeys. Varhaiskasvatus kasvuympäristönä on tärkeässä roolissa tukemassa lasta. Monikulttuurisuuden lisääntyminen luo uudistustarpeita niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla. Kehitysehdotuksena toteamme, että lisätutkimukset aiheesta ovat tarpeellisia, jotta voimme ymmärtää monikulttuurisuuteen liittyviä ilmiöitä paremmin ja vahvistaa ammatillista osaamista monikulttuuristen lasten tukemiseksi varhaiskasvatuksessa.
Opinnäytetyön toteutustapa oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkimuksen aineisto koottiin tiedon haun avulla Finna, ScienceDirect (Elsevier) ja ERIC (Ebsco) tietokannoista. Lopulta valitsimme yhdeksän tutkimuskysymykseen ja opinnäytetyön aiheeseen relevanttia suomenkielistä aineistoa. Tutkimukset analysoitiin teemoittelemalla aineistoista löydetyt päätulokset.
Tutkimuksen tulosten perusteella keskeisiä tekijöitä, joilla ammattilainen voi tukea monikulttuurisia lapsia olivat kielen oppimisen tukeminen, monikielisen pedagogiikan toteuttaminen, leikin ja erityisesti roolileikin mahdollistaminen, monikielisyyttä tukevien tilojen suunnitteleminen, lasten näkemysten huomioonottaminen ja yksilöllisten tarpeiden huomioiminen. Johtopäätöksissä korostuu muun muassa systemaattisen monikielisen pedagogiikan toteuttamisen merkitys, lasten osallisuuden ja kuuluvuuden edistämisen sekä varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamisen kehittämisen tärkeys. Varhaiskasvatus kasvuympäristönä on tärkeässä roolissa tukemassa lasta. Monikulttuurisuuden lisääntyminen luo uudistustarpeita niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla. Kehitysehdotuksena toteamme, että lisätutkimukset aiheesta ovat tarpeellisia, jotta voimme ymmärtää monikulttuurisuuteen liittyviä ilmiöitä paremmin ja vahvistaa ammatillista osaamista monikulttuuristen lasten tukemiseksi varhaiskasvatuksessa.
