Kun sähköinen terveystarkastuskysely jää väliin? : Syyt ja kehittämisideat opiskelijoiden näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyön taustalla on huoli siitä, että suuri osa korkeakouluopiskelijoista jättää vastaamatta sähköiseen terveyskyselyyn (Terveys-Startti), joka on lakisääteinen seulontatyökalu opiskeluterveydenhuollossa. Kyselyn avulla kartoitetaan opiskelijan terveydentilaa, hyvinvointia ja opiskelukykyä, ja sen perusteella ohjataan tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai palveluihin. Vastaamatta jättäminen voi heikentää opiskelijoiden hyvinvointia ja estää palvelujen kohdentumisen oikea-aikaisesti. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vastaamattomuuden syitä sekä löytää keinoja vastausaktiivisuuden parantamiseksi opiskelijoiden näkökulmasta.

Aineisto kerättiin laadullisella kyselyllä, joka kohdennettiin miesvaltaisiin ammattikorkeakouluryhmiin, koska yleensä miehet jättävät TerveysStartti-kyselyyn vastaamatta. Tulosten mukaan unohtaminen oli yleisin syy vastaamatta jättämiseen (80 %), ja myös tiedon puute sekä viestinnän heikkous nousivat esiin. Vastausaktiivisuutta lisäisivät erityisesti parempi tiedotus ja muistutusviestit, joista sähköposti oli suosituin kanava. Uuden digialustan käyttöönotto YTHS:llä tarjoaa mahdollisuuksia kehittää viestintää ja palvelupolkua sekä parantaa kyselyn saavutettavuutta ja opiskelijalähtöisyyttä.

Johtopäätöksenä YTHS:n tulisi panostaa monikanavaiseen viestintään ja kehittää yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Tuloksia voidaan hyödyntää YTHS:n palvelumuotoilussa ja viestinnän strategisessa kehittämisessä, erityisesti uuden digialustan käyttöönoton yhteydessä.

The thesis is based on the concern that a large proportion of higher education students do not respond to the electronic health survey (TerveysStartti), which is a statutory screening tool in student health care. The survey is used to assess the student’s health status, well-being, and study ability, and based on the results, the student is directed to further examinations or services if necessary. Failure to respond may weaken students’ well-being and prevent the timely allocation of services. The aim of the study was to identify the reasons for non-response and find ways to improve the response rate from the students’ perspective.

The data were collected through a qualitative survey targeted at male-dominated groups in universities of applied sciences, as men typically do not respond to the TerveysStartti-survey. The results showed that forgetting was the most common reason for non-response (80%), while lack of information and weak communication were also significant factors. Improving response rates would require better information and reminder messages, with email being the most preferred channel. The introduction of a new digital platform at Finnish Student Health Service (FSHS) offers opportunities to enhance communication and the service pathway, as well as improve the accessibility and student-centeredness of the survey.

In conclusion, FSHS should invest in multichannel communication and strengthen cooperation with higher education institutions. The results can be utilized in service design and strategic development at FSHS, particularly in connection with the introduction of the new digital platform.