Koko kylä kasvattaa : katsaus suomalaisten perheiden sosiaaliseen tukeen

Abstract

Opinnäytetyössäni tarkastelen suomalaisten perheiden sosiaalista tukea narratiivisen kirjallisuuskatsauksen keinoin. Tavoitteena oli kuvata, millaista sosiaalista tukea perheet saavat ja millaista tukea perheet kokevat tarvitsevansa. Työn aineistona käytettiin kuutta vertaisarvioitua tutkimusta, jotka käsittelevät vanhemmuuden tukemista, vertaistoimintaa, perheiden kuormittuneisuutta sekä sosiaalipalveluiden riittävyyttä. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnettiin Bronfenbrennerin ekologista systeemiteoriaa sekä suomalaisia perhettä ja auttamista käsitteleviä teoksia. Tulosten perusteella vanhempien kokema sosiaalinen tuki rakentuu ensisijaisesti läheisten sosiaalisten verkostojen, kuten puolison, isovanhempien ja ystävien varaan. Niiden puuttuessa perheet turvautuvat yhä enemmän institutionaalisiin palveluihin ja vertaisryhmiin. Vertaistuki näyttäytyi erityisen merkityksellisenä tilanteissa, joissa perheen läheiset eivät kykene tarjoamaan riittävää tukea. Useissa tutkimuksissa nousi esiin myös perheiden kokemus palvelujärjestelmän pirstaleisuudesta ja tuen riittämättömyydestä erityisesti erilaisissa elämäntilanteiden muutoksissa. Perheet kaipasivat kokonaisvaltaisempaa, matalan kynnyksen tukea, joka huomioisi sekä arjen käytännön haasteet että vanhemmuuden emotionaalisen kuormituksen. Johtopäätösten mukaan perheiden sosiaalinen tuki rakentuu ekologisen systeemin kaikilla tasoilla: arjen läheisverkostot ja palvelukontaktit, vuorovaikutus eri palveluiden ja tukimuotojen välillä, palveluiden resursointi ja saavutettavuus sekä perhepolitiikan rakenteet ja kulttuuriset odotukset pärjäävyydestä määrittävät yhdessä sosiaalisen tuen laatua ja kokemusta. Tuen tarve ja laatu myös muuttuvat elämäntilanteiden ja yhteiskunnallisten muutosten myötä, mikä korostaa joustavien ja pitkäjänteisten tukirakenteiden merkitystä. Tuloksia voidaan hyödyntää perhepalveluiden kehittämisessä, erityisesti matalan kynnyksen palveluiden vahvistamisessa, vertaistoiminnan laajentamisessa ja palveluketjujen yhdenmukaistamisessa. Lisäksi työni tarjoaa sosiaalialan ammattilaisille näkökulmia siihen, miten eri tasoilla rakentuva tuki voidaan huomioida osana perheiden kokonaisvaltaista kohtaamista ja tukemista.

This thesis examines the social support available to Finnish families through a narrative literature review. The aim is to describe the types of support families receive and what kind of support they feel they need. The material consists of six peer-reviewed studies focusing on parental support, peer activities, family stress, and the adequacy of social services. The theoretical framework was based on Bronfenbrenner’s ecological systems theory and Finnish literature works addressing Finnish families, help and support. The results show that families’ perceived social support is primarily built on close social networks, such as partners, grandparents, and close friends. In the absence of these, families increasingly rely on institutional services and peer groups. Peer support is especially significant when close ones cannot provide sufficient practical or emotional help. Many studies highlight families’ experiences of fragmented social services and insufficient support, particularly during life changes. Families express a need for more comprehensive, low-threshold support that addresses both everyday challenges as well as the emotional burden of parenting. The conclusions indicate that social support for families is constructed at all levels of the ecological system: everyday close networks and service contacts, interaction between peer activities, different services and forms of support, the resourcing and accessibility or services, as well as the structures of family politics and cultural expectations of self-sufficiency and self-reliance together define the quality and experience of social support. The need for and quality of support is also everchanging amidst life events and societal developments, highlighting the importance of flexible and steadfast support structures. The results can be utilized in the development of family services, especially in strengthening low-threshold services, expanding peer support activities, and harmonizing service chains. In addition, this thesis offers social work professionals perspectives on how support formed at different levels can be taken into account as part of the comprehensive encounter and support of families.