Ikääntyneiden mielenterveys
Suksai, Krissada (2025)
Suksai, Krissada
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120332038
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120332038
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata ikääntyneiden yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä sekä koota hoitotyön keinoja mielenterveyden tukemiseen ja mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisyyn. Taustalla on kasvava tarve tunnistaa mielenterveyden oireita ajoissa sekä vahvistaa ikääntyneiden hyvinvointia eri palveluympäristöissä, mukaan lukien palveluasuminen.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin useista terveysalan tietokannoista, ja mukaan valittiin ajantasaisia, vertaisarvioituja tutkimuksia. Lisäksi alan keskeiset suositukset ja viranomaislähteet toimivat taustatietona. Aineistosta nousi esiin erityisesti masennuksen ja ahdistuneisuuden yleisyys, muistisairauksiin liittyvät psyykkiset – ja käyttäytymisoireet sekä se, että oireet jäävät usein tunnistamatta ikääntymiseen liitettyjen ennakko-oletusten vuoksi.
Tulosten perusteella ikääntyneiden mielenterveyttä voidaan tukea vahvistamalla arkitoimintoja, kuten liikuntaa, unta ja ravitsemusta, jotka ovat yhteydessä parempaan toimintakykyyn ja vähäisempään ahdistukseen. Emotionaalinen ja sosiaalinen tuki, yhteisöllisyys sekä ryhmätoiminta lievittävät yksinäisyyttä ja masennusoireita myös palveluasumisessa. Lisäksi varhainen tunnistaminen ja säännöllinen mielenterveyden arviointi sekä moniammatillinen hoidon suunnittelu parantavat hoidon laatua ja tukevat ikääntyneiden selviytymistä arjessa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ikääntyneiden mielenterveyden edistäminen edellyttää ennakoivaa ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa yhdistetään lääkkeettömiä menetelmiä, emotionaalista tukea, yhteisöllisiä toimintamalleja ja eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä. Ikäystävälliset ja osallisuutta tukevat palvelut, myös palveluasumisessa, ovat keskeisiä mielenterveyden vahvistamisessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin useista terveysalan tietokannoista, ja mukaan valittiin ajantasaisia, vertaisarvioituja tutkimuksia. Lisäksi alan keskeiset suositukset ja viranomaislähteet toimivat taustatietona. Aineistosta nousi esiin erityisesti masennuksen ja ahdistuneisuuden yleisyys, muistisairauksiin liittyvät psyykkiset – ja käyttäytymisoireet sekä se, että oireet jäävät usein tunnistamatta ikääntymiseen liitettyjen ennakko-oletusten vuoksi.
Tulosten perusteella ikääntyneiden mielenterveyttä voidaan tukea vahvistamalla arkitoimintoja, kuten liikuntaa, unta ja ravitsemusta, jotka ovat yhteydessä parempaan toimintakykyyn ja vähäisempään ahdistukseen. Emotionaalinen ja sosiaalinen tuki, yhteisöllisyys sekä ryhmätoiminta lievittävät yksinäisyyttä ja masennusoireita myös palveluasumisessa. Lisäksi varhainen tunnistaminen ja säännöllinen mielenterveyden arviointi sekä moniammatillinen hoidon suunnittelu parantavat hoidon laatua ja tukevat ikääntyneiden selviytymistä arjessa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ikääntyneiden mielenterveyden edistäminen edellyttää ennakoivaa ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa yhdistetään lääkkeettömiä menetelmiä, emotionaalista tukea, yhteisöllisiä toimintamalleja ja eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä. Ikäystävälliset ja osallisuutta tukevat palvelut, myös palveluasumisessa, ovat keskeisiä mielenterveyden vahvistamisessa.
