Henkilöstömittariston kehittäminen järjestöjohtamisen tueksi

Abstract

Järjestöjohtaminen on muuttunut vaativammaksi toimintaympäristön monimutkaistuessa ja sidosryhmien odotusten kasvaessa. Vastuullisuus ja vastuuvelvollisuus on korostunut ja järjestöiltä edellytetään enemmän avoimuutta ja kykyä osoittaa toimintansa tulokset konkreettisesti.

Henkilöstö on järjestöissä merkittävä resurssi. Osaava henkilöstö mahdollistaa sen, että järjestöt voivat toteuttaa perustehtäväänsä laadukkaasti ja pitkäjänteisesti. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää kohdeorganisaatioille ehdotus henkilöstömittaristoksi, joka tukee organisaatioiden johtamistyötä sekä operatiivisella että strategisella tasolla. Tarkoituksena oli selvittää johdon näkemyksiä hyvistä mittareista ja toisaalta selvittää, mitkä mittarit tukisivat parhaiten toimeksiantajan strategisia tavoitteita.

Tutkimuksen teoreettisen kehyksen keskeinen käsite on vastuuvelvollisuus. Aiheesta ei ole suomenkielistä tutkimusta johtamisen, organisaatioiden tai hallinnon tutkimuksen näkökulmasta. Se on melko uusi myös englanninkielisessä tutkimuksessa. Kyseessä on kuitenkin kiinnostava näkökulma nimenomaan henkilöstöjohtamiseen ja henkilöstöhallintoon.

Tutkimuksessa käsitellään vastuuvelvollisuuden rakentumista prosessi- ja tulosvastuun näkökulmista. Lisäksi analysoidaan sitä, miten vastuuvelvollisuuden kohdistaminen prosesseihin lopputulosten sijaan edistää tiimiesihenkilöiden johtamista.

Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämistyö ja työssä hyödynnettiin laadullista tutkimusotetta. Aineistona oli järjestöjen johdon ja esihenkilöinä toimivien teemahaastattelut. Tutkimuksessa käytettiin teoriaohjaavaa analyysia, koska järjestöjohtamista ei ole tutkittu erityisen paljon. Teoria ja aineisto yhdessä tarjosi selkeän perustelun sille, miksi henkilöstöprosessien systemaattinen toteuttaminen ja niiden mittaaminen on tärkeää.

Haastattelujen perusteella johdon näkemykset hyvistä henkilöstömittareista painottuivat erityisesti selkeyteen, käytännönläheisyyteen ja strategiseen kytkentään. Keskeisinä pidettiin mittareita, jotka tukevat henkilöstöprosessien johdonmukaista toteutumista ja osaamisen kehittämisen suunnitelmallista seurantaa. Haastatteluissa tuli esiin myös se, että mittariston tulisi auttaa kehittämistarpeiden tunnistamisessa.

Kehitetty mittaristo painottaa prosessivastuuta ja sen keskeiset hyödyt ovat tiedon kokoaminen, prosessien ketterän kehittämisen mahdollistaminen sekä läpinäkyvyyden vahvistaminen. Johtopäätöksissä korostuu, että vastuuvelvollisuuden edistäminen henkilöstöjohtamisessa vaatii selkeitä rakenteita, esihenkilöiden kouluttamista, henkilöstöprosessien näkyväksi tekemistä sekä mittareita, jotka kytkeytyvät suoraan organisaation strategisiin tavoitteisiin.