E-urheilijan työn kuormitus ja sen hallinta
Miilukangas, Eeli (2025)
Miilukangas, Eeli
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120332248
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120332248
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli Counter-Strike 2 -ammattilaispelaajien työn kuormittavuus ja sen hallinta e-urheilun kontekstissa. Työssä tarkasteltiin, miten huipputasolla kilpailevat pelaajat kuvasivat henkistä, fyysistä ja sosiaalista kuormitusta sekä millaisia keinoja he olivat kehittäneet työssään jaksamisen tueksi.
Teoreettinen viitekehys rakentui e-urheilun erityispiirteistä, ammattipelaamisesta, työhyvinvoinnista, työn kuormituksesta, stressistä, työuupumuksesta, psykososiaalisesta kuormituksesta, ergonomiasta sekä unen, palautumisen ja terveellisten elämäntapojen merkityksestä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, ja aineisto kerättiin neljän CS2-ammattilaispelaajan teemahaastatteluilla. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Aineisto tarjosi syvällisen näkökulman pelaajien arkeen ja subjektiivisiin kokemuksiin kuormituksesta. Tulosten mukaan CS2-ammattilaisten työ kuormitti ennen kaikkea henkisesti: pitkät pelipäivät, ylivirittyneisyys, jatkuva keskittyminen, suorituspaine ja sosiaalisen median palaute vaikeuttivat palautumista ja heikensivät unta ja mielialaa.
Pelaajat hallitsivat kuormitusta säätämällä harjoittelun määrää, pitämällä vapaapäiviä, liikkumalla, tukemalla unirytmiä sekä ylläpitämällä pelin ulkopuolisia ihmissuhteita. Osalla kuormitus johti uupumusta muistuttavaan tilaan, joka helpottui vasta pidemmällä tauolla. Johtopäätöksenä e-urheilijan työ yhdistää huippu-urheilulle ja tietotyölle tyypillisiä kuormitustekijöitä, ja hyvinvoinnin tukeminen edellyttää selkeitä harjoitus- ja kilpailurytmejä, palautumista edistäviä käytäntöjä, parempaa ergonomiaa, psyykkistä valmennusta ja avointa tiimikulttuuria.
Teoreettinen viitekehys rakentui e-urheilun erityispiirteistä, ammattipelaamisesta, työhyvinvoinnista, työn kuormituksesta, stressistä, työuupumuksesta, psykososiaalisesta kuormituksesta, ergonomiasta sekä unen, palautumisen ja terveellisten elämäntapojen merkityksestä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, ja aineisto kerättiin neljän CS2-ammattilaispelaajan teemahaastatteluilla. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Aineisto tarjosi syvällisen näkökulman pelaajien arkeen ja subjektiivisiin kokemuksiin kuormituksesta. Tulosten mukaan CS2-ammattilaisten työ kuormitti ennen kaikkea henkisesti: pitkät pelipäivät, ylivirittyneisyys, jatkuva keskittyminen, suorituspaine ja sosiaalisen median palaute vaikeuttivat palautumista ja heikensivät unta ja mielialaa.
Pelaajat hallitsivat kuormitusta säätämällä harjoittelun määrää, pitämällä vapaapäiviä, liikkumalla, tukemalla unirytmiä sekä ylläpitämällä pelin ulkopuolisia ihmissuhteita. Osalla kuormitus johti uupumusta muistuttavaan tilaan, joka helpottui vasta pidemmällä tauolla. Johtopäätöksenä e-urheilijan työ yhdistää huippu-urheilulle ja tietotyölle tyypillisiä kuormitustekijöitä, ja hyvinvoinnin tukeminen edellyttää selkeitä harjoitus- ja kilpailurytmejä, palautumista edistäviä käytäntöjä, parempaa ergonomiaa, psyykkistä valmennusta ja avointa tiimikulttuuria.
