Työilmapiirin ja esihenkilötyön yhteys Tapaustutkimus varhaiskasvatusyksiköissä
Karvonen, Anu (2025)
Karvonen, Anu
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120131148
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120131148
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kuvata varhaiskasvatuksen työntekijöiden ja johtajien näkemyksiä työilmapiirin yhteydestä yksikön toimintaan ja johtajien toteuttamaan esihenkilötyöhön. Tavoitteena oli tuottaa varhaiskasvatusyksiköiden johtajien käyttöön tietoa työilmapiirin yhteydestä yksikön johtamiseen ja ehdotuksia, miten edistää hyvää työilmapiiriä ja siten yksikön toimintaa. Tutkimuskysymyksiäni olivat: minkälainen yhteys työilmapiirillä on varhaiskasvatusyksikön johtamiseen, minkälainen yhteys työilmapiirillä on varhaiskasvatusyksikön toimintaan ja miten varhaiskasvatusyksikön johtaja voi edistää työyhteisön myönteistä työilmapiiriä.
Tietoperustassa käsiteltiin työilmapiiriä esihenkilön ja työntekijöiden näkökulmasta. Työyhteisön toimintatapojen ja psykososiaalisen työympäristön käsitteleminen syvensivät aihetta. Työelämätaitoja tarkasteltiin esihenkilötaitojen, työyhteisötaitojen ja työyhteisön vuorovaikutustaitojen osalta. Esihenkilötyötä tarkasteltiin varhaiskasvatusyksikön johtajan työnkuvan kautta sekä positiivisen johtamisen näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin viiden varhaiskasvatuksen työntekijän ja viiden yksikön johtajan teemahaastatteluilla sisällönanalyysiä hyödyntäen.
Keskeisimpänä tuloksena tutkimuksessa oli se, että työilmapiirillä on yhteyttä työntekijöiden kokeman hyvinvoinnin lisäksi johtajan työhön, yksikön toimintaan ja asiakkaisiin. Positiivinen ilmapiiri luo yksikköön toimivaa yhteistyötä ja kehittämisen kulttuuria. Lisäksi se edistää yksilöllistä lasten hoitoa ja kasvatusta, positiivista yhteistyötä vanhempien kanssa sekä aitoa ja rehellistä vuorovaikutusta johtajan ja työntekijöiden välille. Negatiivinen ilmapiiri työllistää johtajaa suhteiden selvittämisen ja vuorovaikutuksen kehittämisen kautta eikä aikaa jää varhaiskasvatusyksikön johtajan perustyöhön. Tuloksia hyödyntämällä johtajat voivat panostaa vielä enemmän työilmapiiriä parantaviin käytäntöihin ja siten pyrkiä vähentämään työntekijöiden vaihtuvuutta ja sairauspoissaoloja sekä parantamaan alan pito- ja vetovoimaa.
Tietoperustassa käsiteltiin työilmapiiriä esihenkilön ja työntekijöiden näkökulmasta. Työyhteisön toimintatapojen ja psykososiaalisen työympäristön käsitteleminen syvensivät aihetta. Työelämätaitoja tarkasteltiin esihenkilötaitojen, työyhteisötaitojen ja työyhteisön vuorovaikutustaitojen osalta. Esihenkilötyötä tarkasteltiin varhaiskasvatusyksikön johtajan työnkuvan kautta sekä positiivisen johtamisen näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin viiden varhaiskasvatuksen työntekijän ja viiden yksikön johtajan teemahaastatteluilla sisällönanalyysiä hyödyntäen.
Keskeisimpänä tuloksena tutkimuksessa oli se, että työilmapiirillä on yhteyttä työntekijöiden kokeman hyvinvoinnin lisäksi johtajan työhön, yksikön toimintaan ja asiakkaisiin. Positiivinen ilmapiiri luo yksikköön toimivaa yhteistyötä ja kehittämisen kulttuuria. Lisäksi se edistää yksilöllistä lasten hoitoa ja kasvatusta, positiivista yhteistyötä vanhempien kanssa sekä aitoa ja rehellistä vuorovaikutusta johtajan ja työntekijöiden välille. Negatiivinen ilmapiiri työllistää johtajaa suhteiden selvittämisen ja vuorovaikutuksen kehittämisen kautta eikä aikaa jää varhaiskasvatusyksikön johtajan perustyöhön. Tuloksia hyödyntämällä johtajat voivat panostaa vielä enemmän työilmapiiriä parantaviin käytäntöihin ja siten pyrkiä vähentämään työntekijöiden vaihtuvuutta ja sairauspoissaoloja sekä parantamaan alan pito- ja vetovoimaa.
