Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite

Fenolisten yhdisteiden määritys prosessivesistä

Homanen, Soilamari (2025)

 
Avaa tiedosto
Homanen_Soilamari.pdf (1.112Mt)
Lataukset: 


Homanen, Soilamari
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120432328
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli testata fenolisten yhdisteiden määritysmenetelmää Borealis Polymers Oy:n peruskemikaalien laadunvalvontalaboratorion prosessivesinäytteille ja arvioida sen soveltuvuutta rutiinianalyyseihin. Menetelmän kehittäminen perustui tarpeeseen varmistaa, että analyysi tuottaa toistettavia ja luotettavia tuloksia teollisuusprosessien laadunvalvonnassa sekä tukee Borealiksen ympäristövastuullista toimintaa. Fenoliset yhdisteet ovat toksisia ja pysyviä orgaanisia saasteita, joiden tarkka määritys on keskeistä sekä ympäristönsuojelun että prosessiturvallisuuden kannalta.

Fenoliset yhdisteet analysoitiin standardin ASTM D1783 mukaisesti käyttäen 4-aminoantipyriinin värireaktiota ja Shimadzu UV-VIS 1800 -spektrofotometria. Tutkimuksessa arvioitiin menetelmän keskeiset suorituskykyparametrit: lineaarisuus, määritys- ja toteamisraja, oikeellisuus, täsmällisyys sekä mittausepävarmuus. Lisäksi tutkittiin tislattavan näytemäärän (100 ml ja 500 ml) vaikutusta analyysin tehokkuuteen ja luotettavuuteen.

Tulokset osoittivat erinomaisen lineaarisuuden (R² ≥ 0,9996) ja matalan määritysrajan (0,01 mg/l). Saantokokeiden tulokset olivat 98–104 %, ja toistettavuus oli hyvä (RSD = 1,3 %). Laajennettu mittausepävarmuus oli 4,6 % (k = 2). Tislaustilavuuden pienentäminen 500 ml:sta 100 ml:aan lyhensi analyysiaikaa lähes puoleen ilman, että menetelmän suorituskyky heikkeni.

Vaikka menetelmä täyttää kaikki validointikriteerit ja soveltuu fenolipitoisten prosessivesien määritykseen teollisuuslaboratorioympäristössä, sen aikaavievyys tislauksen osalta muodostaa haasteen laboratorion rutiinitoiminnassa, jossa fenolipitoisia prosessivesiä analysoidaan säännöllisesti. Jatkokehityksen kannalta suositeltavaa olisi harkita automatisoituja tai tehokkaita in-house-menetelmiä, jotka säilyttävät määrityksen luotettavuuden, mutta soveltuvat paremmin suurten näytemäärien analysointiin. Tämän työn tulokset tarjoavat luotettavan pohjan menetelmän edelleen kehittämiselle ja edistävät laboratoriotoiminnan kestävää, tehokasta sekä laadukasta analytiikkaa.
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste