Moniasiantuntijuuteen perustuvat työkyvyn arviointikäytännöt: kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata moniasiantuntijuuteen perustuvia työkyvyn arviointikäytäntöjä. Tavoitteena oli koota aiemmasta tutkimuksesta moniasiantuntijuuteen perustuvat työkyvyn arviointikäytännöt. Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena.

Kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymyksenä oli: Mitä ovat moniasiantuntijuuteen perustuvat työkyvyn arviointikäytännöt? Kysymykseen vastaavia tutkimuksia löydettiin kansainvälisistä CINHAL Complete, PubMed, Taylor & Francis tietokannoista ja kotimaisesta Journal.fi tietokannasta. Tutkimuksen aineisto kerättiin, arvioitiin ja analysoitiin etukäteen tarkkaan suunnitellulla tavalla. Mukaan valitut tutkimukset arvioitiin kuuden kuvailevan kriteerin sekä sisäänotto- ja poissulkukriteerien avulla ja aineiston analyysi tapahtui sisällön analyysillä. Mukaan otettuja tutkimuksia kirjallisuuskatsauksessa oli yhteensä 8.

Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella moniasiantuntijuuteen perustuvia työkyvyn arviointikäytäntöjä ovat puoli-strukturoidut haastattelut, työpaikkavierailut, pyöreänpöydän keskustelut monitoimijaisesti, nivelkeskustelut monitoimijaisesti, tapaamiset moniammatillisen tiimin ja osallistujan kesken, kolmikantatapaamiset, dialogi ja yhteistyö. Tuloksista nousi esille erityisesti dialogin merkitys moniasiantuntijuuteen perustuvana työkyvyn arviointikäytäntönä.

Tulokset näyttävät, että moniasiantuntijuuteen perustuvista työkyvyn arviointikäytännöistä ei vielä löydy erityisen paljon tutkittua tietoa. Tulevaisuudessa onkin hyvä jatkaa aiheen tutkimista laajemmin, koska työkyvyn arviointi on haasteellista työkyvyn moniulotteisuuden vuoksi. Moniasiantuntijuuden korostaminen voisi lisätä työntekijän osallistumista työkyvyn arvioinnissa ja vahvistaisi hänen näkökulmansa huomioimista osana työkyvyn arviointia.