Analyysi kymmenestä Stanley Cup -mestarista
Junnila, Aleksi (2025)
Junnila, Aleksi
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120432485
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120432485
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin NHL-joukkueiden palkkarakenteita ja niiden yhteyttä menestykseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaiset palkkakaton jakautumismallit ovat tyypillisiä Stanley Cup -mestaruuden voittaneille joukkueille. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa urheiluliiketoiminnan ja joukkueenrakentamisen tueksi sekä lisätä ymmärrystä palkkakattojärjestelmän vaikutuksista kilpailulliseen tasapainoon.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä analyysina, jossa aineistona käytettiin vuosien 2016–2025 Stanley Cup -mestarien pelaajasopimusten palkkatietoja. Palkat muunnettiin prosentuaalisiksi osuuksiksi palkkakatosta, minkä avulla eri joukkueiden rakenteita voitiin vertailla keskenään. Aineisto kerättiin luotettavista urheilutalouslähteistä, ja analyysissa hyödynnettiin taulukkolaskentaohjelmaa.
Tulosten perusteella menestyneille joukkueille oli yhteistä palkkojen tasainen jakautuminen ja neljän kalleimman pelaajan palkkaosuuden pysyminen noin 35–40 prosentissa kokonaispalkkakatosta. Tämä viittaa siihen, että tasapainoinen palkkarakenne tukee menestystä paremmin kuin yksittäisiin tähtipelaajiin painottuva malli. Työn tuloksia voidaan hyödyntää sekä urheiluseurojen taloussuunnittelussa että laajemmin ammattiurheilun strategisessa johtamisessa.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä analyysina, jossa aineistona käytettiin vuosien 2016–2025 Stanley Cup -mestarien pelaajasopimusten palkkatietoja. Palkat muunnettiin prosentuaalisiksi osuuksiksi palkkakatosta, minkä avulla eri joukkueiden rakenteita voitiin vertailla keskenään. Aineisto kerättiin luotettavista urheilutalouslähteistä, ja analyysissa hyödynnettiin taulukkolaskentaohjelmaa.
Tulosten perusteella menestyneille joukkueille oli yhteistä palkkojen tasainen jakautuminen ja neljän kalleimman pelaajan palkkaosuuden pysyminen noin 35–40 prosentissa kokonaispalkkakatosta. Tämä viittaa siihen, että tasapainoinen palkkarakenne tukee menestystä paremmin kuin yksittäisiin tähtipelaajiin painottuva malli. Työn tuloksia voidaan hyödyntää sekä urheiluseurojen taloussuunnittelussa että laajemmin ammattiurheilun strategisessa johtamisessa.
