Euribor-koron ja kerrostaloasuntojen kauppojen lukumäärien sekä neliöhintojen korrelaatio-analyysi Suomessa vuosina 2006–2024
Taivassalo, Jasmin (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120432626
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120432626
Tiivistelmä
Korkokehityksen yhteys asuntomarkkinoihin on monimutkainen ilmiö, sillä koron vaikutus asuntojen neliöhintoihin tai kauppojen lukumääriin ei ole yksiselitteinen. Näin ollen tässä opinnäytetyössä haluttiin tutkia 12 kuukauden euriborin ja asuntojen neliöhintojen sekä kauppojen lukumäärien välistä yhteyttä Suomessa vuosina 2006–2024. Tulee kuitenkin muistaa, että yleisen korkotason lisäksi asuntomarkkinoiden kehitykseen vaikuttavat monet muutkin tekijät.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, onko 12 kuukauden euriborin ja kerrostaloasuntojen neliöhintojen tai kauppojen lukumäärien välillä tilastollisesti merkitsevää yhteyttä, ja jos on, kuinka voimakasta yhteys on. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, kuinka suuri osuus kauppojen lukumäärien ja asuntojen neliöhintojen kehityksestä voidaan selittää 12 kuukauden euriborin kehityksellä.
Työn teoriaosuudessa käsiteltiin pääpiirteittäin korkotason, inflaation ja Euroopan keskuspankin rahapolitiikan välistä yhteyttä. Lisäksi teoriaosuudessa esiteltiin asuntolainasopimusten keskeisiä ominaisuuksia sekä asuntolainojen lyhennystapoja. Edellä mainittujen aihealueiden käsittely auttaa lukijaa hahmottamaan tutkittavan aiheen laajuutta ja monimutkaisuutta.
Tutkimusaineisto kerättiin Tilastokeskuksen avoimista tietokannoista sekä Suomen Pankin verkkosivuilta. Tutkimus rajattiin koskemaan vain kerrostaloasuntoja sekä asukasluvun perusteella Suomen seitsemää suurinta kaupunkia: Helsinkiä, Espoota, Tamperetta, Vantaata, Oulua, Turkua ja Jyväskylää. Aineiston luonteen vuoksi opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Tutkimusongelmien ratkaisuun soveltui korrelaatioanalyysi, jonka avulla pystyttiin tutkimaan muuttujien välistä korrelaatiota eli riippuvuutta.
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella ei voida todeta, että 12 kuukauden euriborin ja kerrostaloasuntojen neliöhintojen tai kauppojen lukumäärien välillä olisi syy-seuraussuhdetta. Sen sijaan tulokset osoittavat, että muuttujien välillä on ollut negatiivista korrelaatiota vuosina 2006–2024. Tutkimuksen mukaan korrelaatio ei ole ollut tilastollisesti merkitsevää kaikissa kaupungeissa. Tutkimuksessa havaittiin paikoitellen voimakkuudeltaan jopa vahvaa tilastollisesti merkitsevää korrelaatiota, mutta pelkästään korrelaation perusteella ei voida tehdä yksiselitteisiä johtopäätöksiä muuttujien välisestä yhteydestä. Tutkimuksen tulokset kuitenkin viittaavat siihen, että tutkittujen muuttujien ja 12 kuukauden euriborin välinen yhteys ei ole täysin sattumanvaraista.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, onko 12 kuukauden euriborin ja kerrostaloasuntojen neliöhintojen tai kauppojen lukumäärien välillä tilastollisesti merkitsevää yhteyttä, ja jos on, kuinka voimakasta yhteys on. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, kuinka suuri osuus kauppojen lukumäärien ja asuntojen neliöhintojen kehityksestä voidaan selittää 12 kuukauden euriborin kehityksellä.
Työn teoriaosuudessa käsiteltiin pääpiirteittäin korkotason, inflaation ja Euroopan keskuspankin rahapolitiikan välistä yhteyttä. Lisäksi teoriaosuudessa esiteltiin asuntolainasopimusten keskeisiä ominaisuuksia sekä asuntolainojen lyhennystapoja. Edellä mainittujen aihealueiden käsittely auttaa lukijaa hahmottamaan tutkittavan aiheen laajuutta ja monimutkaisuutta.
Tutkimusaineisto kerättiin Tilastokeskuksen avoimista tietokannoista sekä Suomen Pankin verkkosivuilta. Tutkimus rajattiin koskemaan vain kerrostaloasuntoja sekä asukasluvun perusteella Suomen seitsemää suurinta kaupunkia: Helsinkiä, Espoota, Tamperetta, Vantaata, Oulua, Turkua ja Jyväskylää. Aineiston luonteen vuoksi opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Tutkimusongelmien ratkaisuun soveltui korrelaatioanalyysi, jonka avulla pystyttiin tutkimaan muuttujien välistä korrelaatiota eli riippuvuutta.
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella ei voida todeta, että 12 kuukauden euriborin ja kerrostaloasuntojen neliöhintojen tai kauppojen lukumäärien välillä olisi syy-seuraussuhdetta. Sen sijaan tulokset osoittavat, että muuttujien välillä on ollut negatiivista korrelaatiota vuosina 2006–2024. Tutkimuksen mukaan korrelaatio ei ole ollut tilastollisesti merkitsevää kaikissa kaupungeissa. Tutkimuksessa havaittiin paikoitellen voimakkuudeltaan jopa vahvaa tilastollisesti merkitsevää korrelaatiota, mutta pelkästään korrelaation perusteella ei voida tehdä yksiselitteisiä johtopäätöksiä muuttujien välisestä yhteydestä. Tutkimuksen tulokset kuitenkin viittaavat siihen, että tutkittujen muuttujien ja 12 kuukauden euriborin välinen yhteys ei ole täysin sattumanvaraista.