Energiatehokkuuden parantaminen 1970-luvun omakotitalossa
Lappalainen, Eetu (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120432636
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120432636
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda energiatehokkuuden parantamissuunnitelma alapohjaremontin yhteydessä, jolla saavutetaan luvanvaraisessa korjaustyössä vaadittava energiatehokkuuden parantamisen velvoite. Rakennuksen energiatehokkuutta päätettiin parantaa pienentämällä rakennuksen kokonais energiankulutusta. Työn aineistona hyödynnettiin ympäristöministeriön ohjeita, rakentamismääräyksiä sekä ajankohtaista kirjallisuutta.
Työssä laskettiin ensin kohde rakennuksen rakenneosien lämmönläpäisykertoimet ympäristöministeriön laskentaohjeiden mukaan. Talon rakenteet todettiin rakennuksesta saatavilla olevilla alkuperäisillä piirustuksilla. Ylä- ja alapohjan sekä ulkoseinän rakenteiden rakenneleikkaukset mallinnettiin AutoCAD ohjelmistolla. Vanhojen rakenneosien lämpöhäviöiden eroja vertailtiin uusiin rakenteisiin, jonka pohjalta laskettiin rakenneosien parannusten takaisinmaksuaikoja. Lämpöhäviöt, lämmönläpäisykertoimet ja takaisinmaksuajat laskettiin Microsoft Excel -ohjelmaa käyttäen. Rakennuksen E-luvun laskennassa käytettiin laskentapalvelut.fi E-luku laskuria. Takaisinmaksuaikojen vertailussa käytettiin yksinkertaistettua takaisinmaksumenetelmää, ja lopullisen remontin takaisinmaksuajan laskennassa nykyarvomenetelmää.
Tulosten perusteella todettiin, että lämmitysjärjestelmän vaihtaminen moderniin lämpöpumppuun on huomattavasti kustannustehokkaampi tapa saavuttaa E-luvun tavoite öljylämmitteisessä tyypillisessä vuosikymmenen rakennuksessa kuin rakenteelliset parannukset. Energiatehokkuuden parantaminen tulisi arvioida kokonaisuutena, jossa rakennusosien parantaminen sekä lämmitysjärjestelmän muutosten vaikutukset huomioidaan.
Työssä laskettiin ensin kohde rakennuksen rakenneosien lämmönläpäisykertoimet ympäristöministeriön laskentaohjeiden mukaan. Talon rakenteet todettiin rakennuksesta saatavilla olevilla alkuperäisillä piirustuksilla. Ylä- ja alapohjan sekä ulkoseinän rakenteiden rakenneleikkaukset mallinnettiin AutoCAD ohjelmistolla. Vanhojen rakenneosien lämpöhäviöiden eroja vertailtiin uusiin rakenteisiin, jonka pohjalta laskettiin rakenneosien parannusten takaisinmaksuaikoja. Lämpöhäviöt, lämmönläpäisykertoimet ja takaisinmaksuajat laskettiin Microsoft Excel -ohjelmaa käyttäen. Rakennuksen E-luvun laskennassa käytettiin laskentapalvelut.fi E-luku laskuria. Takaisinmaksuaikojen vertailussa käytettiin yksinkertaistettua takaisinmaksumenetelmää, ja lopullisen remontin takaisinmaksuajan laskennassa nykyarvomenetelmää.
Tulosten perusteella todettiin, että lämmitysjärjestelmän vaihtaminen moderniin lämpöpumppuun on huomattavasti kustannustehokkaampi tapa saavuttaa E-luvun tavoite öljylämmitteisessä tyypillisessä vuosikymmenen rakennuksessa kuin rakenteelliset parannukset. Energiatehokkuuden parantaminen tulisi arvioida kokonaisuutena, jossa rakennusosien parantaminen sekä lämmitysjärjestelmän muutosten vaikutukset huomioidaan.