Lääkinnällisen avokuntoutuksen asiakaskokemukset kuntoutuksen palvelupolkua kehittämässä
Pekarila, Minna; Angeria, Sarita (2025)
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120432650
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120432650
Tiivistelmä
Palveluntuottajat voivat merkittävästi parantaa tarjoamansa palvelun laatua tutkimalla ja ymmärtämällä yksittäisen asiakkaan matkaa ja kokemuksia palvelunkäyttäjänä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää yhden hyvinvointialueen avokuntoutuksen asiakkaiden kokemuksia kuntoutuksen eri vaiheista. Opinnäytetyö tehtiin tutkimuksellisena kehittämistyönä hyvinvointialueen toimeksiantona. Tutkimusosuuden tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa yhden hyvinvointialueen lääkinnällisen avokuntoutuksen palvelupolun vaiheista asiakkaan näkökulmasta. Kehittämisosuuden tavoitteena oli hyvinvointialueen valitsemien asiantuntijoiden kanssa aloittaa asiakaslähtöisemmän avokuntoutuksen asiakkaan palvelupolun kehittäminen.
Opinnäytetyön tutkimusvaihe toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineisto kerättiin teemahaastattelulla (n=5) ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Kehittämisosuus toteutettiin kehittämisaamupäivänä yhteiskehittämistä hyödyntäen hyvinvointialueen asiantuntijoiden kanssa ja sen tarkoituksena oli löytää kuntoutuspolulta vaiheita, joissa asiakkaiden kokemusten mukaan on vahvistettavaa tai kehitettävää.
Tutkimusaineiston analyysi tuotti seitsemän pääluokkaa, jotka kuvaavat asiakkaiden kokemuksia avokuntoutuksesta. Opinnäytetyön tutkimustulosten perusteella avokuntoutuksen asiakkailla on tärkeää kokemustietoa, jota voidaan hyödyntää palveluiden kehittämisessä asiakaslähtöisemmiksi. Asiakkaat toivoivat yksilöllistä ja osallistavaa kuntoutusta, jossa heidät kohdataan kuunnellen ja asiantuntevasti. Tulosten perusteella kuntoutusprosessin laatua vahvistivat terapeuttien hyvä ammattitaito, toimiva terapeuttinen vuorovaikutus, selkeät kuntoutustavoitteet ja kuntoutuksen jatkuvuus. Vaikuttavuus rakentui kuntoutuksen tavoitteiden ja yksilöllisten tarpeiden kohtaamisesta. Tiedonsaannin ja asiakastiedonhallinnan toimivuus nähtiin osallisuuden ja vaikuttavuuden edellytyksinä. Eheä kuntoutuspolku ja sujuva päätöksenteko loivat luottamusta. Avokuntoutuspalvelun tuli olla ajallisesti, taloudellisesti ja organisatorisesti saavutettavaa. Tutkimustuloksina saadut asiakkaiden kehittämisehdotukset osoittivat kokemustiedon arvon palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Service providers can significantly improve the quality of their services by examining and understanding the individual client’s journey and experiences as a service user. The purpose of this thesis was to explore the experiences of clients participating in outpatient rehabilitation within one Finnish wellbeing services county. The thesis was carried out as a research-based development project commissioned by the wellbeing services county.
The aim of the research section was to generate new knowledge about the phases of the medical outpatient rehabilitation service path from the client’s perspective. The development section aimed to initiate the co-creation of a more client-centered rehabilitation pathway in collaboration with selected experts from the wellbeing services county.
The research phase was conducted as a qualitative study using thematic interviews (n=5) and inductive content analysis. The development phase was implemented during a co-development workshop with regional experts, aiming to identify phases in the rehabilitation path that, according to client experiences, require strengthening or improvement.
The analysis of the research data produced seven main categories describing clients’ experiences of outpatient rehabilitation. Based on the research findings, clients in outpatient rehabilitation possess valuable experiential knowledge that can be utilized to make services more client-centered. Clients expressed a desire for individualized and participatory rehabilitation, where they are met with attentive listening and professional expertise. The quality of the rehabilitation process was supported by therapists’ strong professional skills, effective therapeutic interaction, clear rehabilitation goals, and continuity of care. Impact was achieved through the alignment of rehabilitation goals with individual needs.
Functioning information flow and client data management were seen as prerequisites for participation and effectiveness. A coherent rehabilitation path and smooth decision-making fostered trust. Outpatient rehabilitation services should be accessible in terms of timing, cost, and organizational structure. The client-generated development proposals highlighted the value of experiential knowledge in service planning and development.
Opinnäytetyön tutkimusvaihe toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineisto kerättiin teemahaastattelulla (n=5) ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Kehittämisosuus toteutettiin kehittämisaamupäivänä yhteiskehittämistä hyödyntäen hyvinvointialueen asiantuntijoiden kanssa ja sen tarkoituksena oli löytää kuntoutuspolulta vaiheita, joissa asiakkaiden kokemusten mukaan on vahvistettavaa tai kehitettävää.
Tutkimusaineiston analyysi tuotti seitsemän pääluokkaa, jotka kuvaavat asiakkaiden kokemuksia avokuntoutuksesta. Opinnäytetyön tutkimustulosten perusteella avokuntoutuksen asiakkailla on tärkeää kokemustietoa, jota voidaan hyödyntää palveluiden kehittämisessä asiakaslähtöisemmiksi. Asiakkaat toivoivat yksilöllistä ja osallistavaa kuntoutusta, jossa heidät kohdataan kuunnellen ja asiantuntevasti. Tulosten perusteella kuntoutusprosessin laatua vahvistivat terapeuttien hyvä ammattitaito, toimiva terapeuttinen vuorovaikutus, selkeät kuntoutustavoitteet ja kuntoutuksen jatkuvuus. Vaikuttavuus rakentui kuntoutuksen tavoitteiden ja yksilöllisten tarpeiden kohtaamisesta. Tiedonsaannin ja asiakastiedonhallinnan toimivuus nähtiin osallisuuden ja vaikuttavuuden edellytyksinä. Eheä kuntoutuspolku ja sujuva päätöksenteko loivat luottamusta. Avokuntoutuspalvelun tuli olla ajallisesti, taloudellisesti ja organisatorisesti saavutettavaa. Tutkimustuloksina saadut asiakkaiden kehittämisehdotukset osoittivat kokemustiedon arvon palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä.
The aim of the research section was to generate new knowledge about the phases of the medical outpatient rehabilitation service path from the client’s perspective. The development section aimed to initiate the co-creation of a more client-centered rehabilitation pathway in collaboration with selected experts from the wellbeing services county.
The research phase was conducted as a qualitative study using thematic interviews (n=5) and inductive content analysis. The development phase was implemented during a co-development workshop with regional experts, aiming to identify phases in the rehabilitation path that, according to client experiences, require strengthening or improvement.
The analysis of the research data produced seven main categories describing clients’ experiences of outpatient rehabilitation. Based on the research findings, clients in outpatient rehabilitation possess valuable experiential knowledge that can be utilized to make services more client-centered. Clients expressed a desire for individualized and participatory rehabilitation, where they are met with attentive listening and professional expertise. The quality of the rehabilitation process was supported by therapists’ strong professional skills, effective therapeutic interaction, clear rehabilitation goals, and continuity of care. Impact was achieved through the alignment of rehabilitation goals with individual needs.
Functioning information flow and client data management were seen as prerequisites for participation and effectiveness. A coherent rehabilitation path and smooth decision-making fostered trust. Outpatient rehabilitation services should be accessible in terms of timing, cost, and organizational structure. The client-generated development proposals highlighted the value of experiential knowledge in service planning and development.