Hoitotyöntekijöiden kokemuksia osallisuudesta kotihoidon työyhteisössä : Vuorovaikutusjohtamisen ja yhteiskehittämisen merkitys

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Kemijärven kotihoidon hoitohenkilöstön osallisuuden kokemuksia vahvistavia ja heikentäviä tekijöitä sekä kehittämistarpeita Lapin hyvinvointialueella. Tavoitteena oli tunnistaa kehittämiskohteita, joiden avulla hoitohenkilöstön osallisuuden kokemuksia voidaan vahvistaa työyhteisössä yhteiskehittämisen näkökulmasta. Toisena tavoitteena oli tarkastella esihenkilön vuorovaikutusjohtamisen merkitystä osallisuuden tukemisessa sekä Lapin hyvinvointialueen mahdollisuuksia edistää hoitotyöntekijöiden osallisuutta omaa työtä koskevassa päätöksenteossa.

Tutkimuksen lähestymistapana käytettiin laadullista tutkimusta. Aineisto kerättiin yksilöteemahaastatteluilla syyskuussa 2025 Kemijärven kotihoidon hoitohenkilöstöltä. Teemahaastatteluun osallistui yhteensä 7 hoitotyöntekijää eri ammattiryhmistä. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.

Tulosten mukaan hoitohenkilöstön osallisuutta vahvistavat avoin vuorovaikutus, palautteenanto ja yhteishenki, osaamisen kehittäminen ja jakaminen sekä esihenkilön läsnäolo, tuki ja arvostus. Osallisuutta heikentävät etäinen päätöksenteko, rajalliset vaikutusmahdollisuudet ja moniportainen johtamisrakenne. Työyhteisön monimuotoisuus ja selkeät tavoitteet tukevat yhteenkuuluvuutta, mutta ryhmädynamiikan ja viestinnän haasteet voivat heikentää vuorovaikutusta. Vuorovaikutteinen ja kuunteleva johtaminen edistää turvallista ilmapiiriä ja työntekijöiden osallistumista. Jatkuvat muutokset ja resurssipaineet kuitenkin heikentävät kehittämismotivaatiota. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää henkilöstön osallisuuden ja työyhteisön kehittämisen tukena Lapin hyvinvointialueella.

The purpose of this thesis was to examine the factors that strengthen and weaken the experience of inclusion among the home care staff in Kemijärvi, northern Finland, as well as the development needs regarding the issue within the Wellbeing services county of Lapland. The aim was to recognize areas for improvement that could enhance the employees’ sense of inclusion in the workplace from the perspective of co-development. In addition, the study sought to explore the significance of interactive leadership by supervisors in supporting inclusion, as well as the organization’s opportunities to promote the participation of nursing staff in decision-making related to their own work.

The study was conducted as a qualitative research. The data was collected through thematic interviews in September 2025 with seven home care employees in Kemijärvi representing different professional groups. The collected data was analyzed using an inductive content analysis method.

According to the findings of this study, inclusion is strengthened by open communication, feedback, team spirit, competence development and sharing, as well as the supervisor’s presence, support and appreciation. Inclusion is weakened by distant decision-making, limited opportunities to influence, and the challenges of a multi-level management structure. Diversity within the work community and clear goals support a sense of belonging, but challenges in group dynamics and communication can hinder interaction. Interactive and attentive leadership promotes a safe atmosphere and encourages employee participation. However, continuous changes and resource pressures reduce motivation for development work. The findings of this thesis can be utilized to support employee inclusion and the development of the work community within the Wellbeing services county of Lapland.