Hankerahoitus: esimerkkitapaus: Osallisuus suhteessa - osallistava johtaminen ja hyvinvointi työyhteisössä, ESR-rahoitteinen hanke Oulun seurakuntayhtymässä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, minkälaisia hankerahoitusmahdollisuuksia on saatavilla yrityksille ja julkisille yhteisöille. Työssä pyrittiin esittämään erilaisia rahoitustahoja, rahoituksen edellytyksiä sekä kohteita, minkälaisiin hankkeisiin rahoitusta voisi saada. Hankerahoitusta voi hakea kotimaisilta tahoilta, mutta myös Euroopan unionilta. Koska hankerahoituskenttä on laaja, keskityttiin tässä työssä erityisesti Euroopan unionin ESR+ -rahaston myöntämään rahoitukseen.

Tutkimuksen tietoperustan hankerahoituksen lisäksi muodostivat työhyvinvointi, muutoksen johtaminen sekä vaikuttavuus. Työn empiriaosuudessa esiteltiin hankerahoituksella toteutettu kehittämisprojekti ja selvitettiin sen vaikutuksia julkiseen organisaatioon. Laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla hankkeeseen osallistuneita henkilöitä.

Tutkimuksen tuloksena kävi ilmi, että ESR-rahoituksella toteutettu hanke koettiin hyödylliseksi ja nähtiin, että ilman ulkopuolista rahoitusta näin laajaa kehittämisprojektia ei olisi voitu toteuttaa. Osa hankkeen aikana toteutetuista työhyvinvointia edistävistä käytännöistä oli jäänyt käytäntöön ja toisaalta monet aloitetut käytänteet olivat loppuneet itsestään tai niistä oli luovuttu tietoisesti. Työhyvinvoinnin kehittämiselle ja parantamiselle oli edelleen tarvetta organisaatiossa.

Muutoksen johtamiseen ei hankkeen aikana kiinnitetty erityistä huomiota, koska muutos nähtiin jatkuvana osana organisaation toimintaa. Hankkeen vaikuttavuuden arviointi tehtiin yli kaksi vuotta sen päättymisen jälkeen. Tämä nosti esiin tarpeen seurata vaikutuksia aiemmin ja säännöllisemmin myös tulevissa hankkeissa.

Haastatteluissa nousi esiin kehittämisehdotuksia, joita organisaatiossa voi käyttää hyväksi tulevissa hankkeissa, niiden toteutuksissa ja vaikuttavuuden seuraamisessa. Ehdotukset liittyivät hankkeiden aikana kehitettyjen tulosten seurantaan pitkällä aikavälillä ja mittariston kehittämiseen sekä hankeosaamisen laajentamiseen organisaatiossa. Lisäksi palautteiden keräämistä ja organisaatiossa tehtäviä kyselyitä voitaisiin kehittää ottamalla mukaan hankkeisiin liittyviä kysymyksiä.