Psykososiaalinen työkuormitus suun terveydenhuollon puhelinpalvelussa
Soini, Hanna (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120532830
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120532830
Tiivistelmä
Suun terveydenhuollon palveluiden kysyntä on kasvanut viime vuosina, mikä on johtanut pidempiin hoidon jonotusaikoihin ja lisääntyneeseen työmäärään puhelinpalvelussa. Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuonna 2023 ja niissä toimintaa on yhtenäistetty vähitellen. Palveluiden kysynnän paine ja uusien organisaatioiden toiminnan käynnistäminen voivat vaikuttaa työntekijöiden työkuormitukseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Pohjois-Savon hyvinvointialueen suun terveydenhuollon puhelinpalvelun työntekijöiden käsityksiä psykososiaalisesta työkuormituksestaan toiminnan yhtenäistämisen jälkeen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa Pohjois-Savon hyvinvointialueen suun terveydenhuollon puhelinpalvelun työntekijöiden psykososiaalisen työkuormituksen hallintaan ja tunnistaa mahdolliset epätasaisuudet resurssien käytössä, jotta työjärjestelyt ja resurssit voidaan optimoida entistä paremmin.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla ryhmähaastatteluina Pohjois-Savon hyvinvointialueen suun terveydenhuollon puhelinpalvelun työntekijöitä. Tutkimuksessa oli mukana 15 haastateltavaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan suun terveydenhuollon puhelinpalvelun työntekijöiden psykososiaalisen työkuormituksen päätekijät liittyivät työn ominaisuuksiin ja vaatimuksiin, vuorovaikutukseen sekä työn organisointiin. Vaikka tuloksissa näyttäytyivät pääosin samat psykososiaalisen työkuormituksen tekijät koko puhelinpalvelun laajuisesti ja esille nousseet eroavaisuudet olivat pääosin yksilöllisiä, myös joitain alueellisia eroavaisuuksia oli tuloksissa havaittavissa. Niillä alueilla, joilla toiminnan yhtenäistäminen oli aiheuttanut merkittävämpiä muutoksia joko työntekijöiden hallinnoiman alueen kokoon tai vastaanottoaikojen saatavuuteen, työntekijöiden käsitys yhtenäistämisen vaikutuksista työkuormitukseensa oli negatiivisempi kuin niillä alueilla, joilla puhelinpalvelusta hallinnoitava alue oli ollut suuri jo ennen toiminnan yhtenäistämistä.
Tämä tutkimus tuotti opinnäytetyön yhteistyötaholle tietoa puhelinpalvelun työntekijöiden käsityksistä työkuormituksestaan sekä työhyvinvoinnistaan. Samalla saatiin kuuluville työntekijöiden näkemys työkuormituksestaan toiminnan yhtenäistämisen jälkeen ja siten myös käsitys yhtenäistämisen vaikutuksesta heidän työkuormitukseensa. Näitä tuloksia yhteistyötaho pystyy hyödyntämään toiminnan kehittämisessä ja puhelinpalvelun työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämisessä. Koska joillakin hyvinvointialueilla puhelinpalvelun toiminnan yhtenäistäminen on vielä tekemättä, voi tämän tutkimuksen tuloksia hyödyntää työntekijöiden työkuormituksen ja työhyvinvoinnin huomioimiseen puhelinpalvelun toiminnan yhtenäistämistä suunnitellessa. Jatkotutkimusta voisi toteuttaa tarkastelemalla puhelinpalvelussa myös työympäristöön liittyviä työkuormitustekijöitä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla ryhmähaastatteluina Pohjois-Savon hyvinvointialueen suun terveydenhuollon puhelinpalvelun työntekijöitä. Tutkimuksessa oli mukana 15 haastateltavaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan suun terveydenhuollon puhelinpalvelun työntekijöiden psykososiaalisen työkuormituksen päätekijät liittyivät työn ominaisuuksiin ja vaatimuksiin, vuorovaikutukseen sekä työn organisointiin. Vaikka tuloksissa näyttäytyivät pääosin samat psykososiaalisen työkuormituksen tekijät koko puhelinpalvelun laajuisesti ja esille nousseet eroavaisuudet olivat pääosin yksilöllisiä, myös joitain alueellisia eroavaisuuksia oli tuloksissa havaittavissa. Niillä alueilla, joilla toiminnan yhtenäistäminen oli aiheuttanut merkittävämpiä muutoksia joko työntekijöiden hallinnoiman alueen kokoon tai vastaanottoaikojen saatavuuteen, työntekijöiden käsitys yhtenäistämisen vaikutuksista työkuormitukseensa oli negatiivisempi kuin niillä alueilla, joilla puhelinpalvelusta hallinnoitava alue oli ollut suuri jo ennen toiminnan yhtenäistämistä.
Tämä tutkimus tuotti opinnäytetyön yhteistyötaholle tietoa puhelinpalvelun työntekijöiden käsityksistä työkuormituksestaan sekä työhyvinvoinnistaan. Samalla saatiin kuuluville työntekijöiden näkemys työkuormituksestaan toiminnan yhtenäistämisen jälkeen ja siten myös käsitys yhtenäistämisen vaikutuksesta heidän työkuormitukseensa. Näitä tuloksia yhteistyötaho pystyy hyödyntämään toiminnan kehittämisessä ja puhelinpalvelun työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämisessä. Koska joillakin hyvinvointialueilla puhelinpalvelun toiminnan yhtenäistäminen on vielä tekemättä, voi tämän tutkimuksen tuloksia hyödyntää työntekijöiden työkuormituksen ja työhyvinvoinnin huomioimiseen puhelinpalvelun toiminnan yhtenäistämistä suunnitellessa. Jatkotutkimusta voisi toteuttaa tarkastelemalla puhelinpalvelussa myös työympäristöön liittyviä työkuormitustekijöitä.
