Työnilo ja positiivinen johtaminen työhyvinvoinnin tekijänä: esihenkilön rooli ja keinot työhyvinvoinnin edistäjänä

Abstract

Työelämän jatkuvat muutokset ja sosiaali- ja terveysalan haasteet asettavat esihenkilöt yhä tärkeämpään asemaan työhyvinvoinnin ja työnilon mahdollistajina organisaatioissa. Hyvä työelämä ei synny itsestään, vaan vaatii inhimillistä ja positiivista johtamista, joka tukee sekä yksilön, että koko työyhteisön hyvinvointia. Positiivinen johtaminen on johtamisteoria, jossa korostuvat ihmisläheisyys, aito vuorovaikutus ja työntekijöiden vahvuuksien tunnistaminen sekä hyödyntäminen. Siinä tavoitteena on luoda työyhteisöihin merkityksellisyyttä, luottamusta ja hyvää ilmapiiriä, jossa jokainen voi kokea onnistumisen tunnetta ja työssä viihtymistä. Positiivisessa johtamisessa hyödynnetään positiivisen psykologian ja organisaatiotutkimuksen periaatteita.

Tämä opinnäytetyö on toiminnallinen kehittämistutkimus ja sen tutkimuksellisessa osuudessa tarkoituksena oli selvittää kuntoutussairaaloiden esihenkilöiden käsityksiä positiivisesta johtamismallista. Toisena osuutena opinnäytetyössä tehtiin kehittämistyö, jossa tarkoituksena oli luoda yhdessä positiiviseen johtamiseen pohjautuva yhtenäinen toimintamalli tai löytää uusi positiiviseen johtamiseen pohjautuva keino kuntoutussairaaloiden esihenkilöiden työhön. Kohderyhmänä oli Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen, Siun soten, kuntoutussairaaloiden esihenkilöt. Aineiston keräämiseen käytettiin kohderyhmään suunnattua ryhmähaastattelua ja aineisto analysoitiin sisällön analyysin keinoin. Tutkimustulosten pohjalta esihenkilöille järjestetyssä työpajassa laadittiin positiiviseen johtamiseen perustuva toimintatapa käytettäväksi tutkimukseen osallistuneiden esihenkilöiden työskentelyyn työyhteisöissään.

Toiminnallisen kehittämistutkimuksen tulokset osoittivat positiivisen johtamisen tunnistamisen olevan hajanaista esihenkilöillä. Mutta heidän omaa työskentelyänsä kuvaavista vastauksista kävi ilmi, että positiivisen johtamisen käyttöä oli jo osana päivittäisjohtamista. Positiivinen johtaminen oli vielä tuntematon toimintamalli esihenkilöille, ja työn kautta he saivat hieman lisää tietoutta siitä, sekä työpajan tuotoksena syntyneen positiiviseen johtamiseen perustuvan toimintamallin ”Onnistumisista kiittämiseen” päivittäisjohtamisen työkaluksi.

Valtakunnalliset muutokset sosiaali- ja terveysalalla ja yhteiskuntamme ikääntyminen vaativat myös työ- ja johtamistapojen tarkastelua. Yhtenä keinona muutoksiin vastaamisessa on johtamisen ja esihenkilötyön uudistaminen. Opinnäytetyössä käsitelty johtamistapa positiivinen johtaminen on uudenlaista näkemystä antava johtamismalli, jossa ihmisten johtamiseen, työntekijöiden kohtaamiseen aidosti ja inhimillisyyden ymmärtämiseen keskitytään syvällisemmin. Positiivisella johtamisella sosiaali- ja terveysalalla voidaan laajemmin saavuttaa parempi työhyvinvointi, vahvempi työntekijöiden sitoutuminen ja tehokkaampi palvelutuotanto, jotka ovat sosiaali- ja terveysalan muutoksissa ja resurssipaineissa tärkeitä tekijöitä. Tämän vuoksi erityisesti sosiaali- ja terveysalalla esihenkilöiden johtamisosaamiseen olisi hyvä saada positiivisia johtamiskäytänteitä ja lisää samankaltaista tutkimusta tai toiminnallista työtä positiivisesta johtamisesta.