Instagram markkinoinnin työkaluna suomalaisissa vaatealan pk- yrityksissä
Kittilä, Anna; Väisänen, Ella (2025)
Kittilä, Anna
Väisänen, Ella
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120633169
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120633169
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten suomalaiset vaatealan yritykset hyödyntävät Instagramia markkinoinnin työkaluna sekä millä tavoin visuaalisuus, vastuullisuus ja vuorovaikutus ilmenevät niiden sisällöissä. Lisäksi opinnäytetyössä tarkasteltiin millaisia keinoja yritykset käyttävät seuraajien sitouttamiseen ja brändimielikuvan vahvistamiseen. Tutkimus rajattiin koskemaan kolmea suomalaista vaatealan pk-yritystä.
Aihe on ajankohtainen, sillä suomalainen vaateala on siirtymävaiheessa, jossa digitalisaatio ja vastuullisuuden korostuminen muokkaavat yritysten markkinointia. Instagram on pk-yrityksille erityisen toimiva kanava sen visuaalisten mahdollisuuksien, kustannustehokkuuden ja yhteisöllisyyttä tukevien ominaisuuksien vuoksi.
Teoreettinen viitekehys laadittiin hyödyntämällä digitaalisen markkinoinnin, brändiviestinnän ja vastuullisuusmarkkinoinnin teorioita sekä aiempia tutkimuksia ja kirjallisuutta. Lähteinä käytettiin tieteellisiä artikkeleita, akateemisia kirjoja sekä luotettavia verkkolähteitä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, ja sen menetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Tutkimuksen aineisto kerättiin havainnoimalla yritysten Instagram sisältöjä 14 päivän ajan ja se koostui syötejulkaisuista, tarinoista sekä käyttäjien luomasta sisällöstä. Havainnoista muodostettiin numeraalisia taulukoita ja tulkintoja, joiden avulla analysoitiin brändien viestintätapoja, visuaalisen identiteetin rakentumista sekä sitouttamisen keinoja.
Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että Instagramilla on merkittävä rooli brändien kuvallisessa ja vuorovaikutteisessa viestinnässä sekä identiteetin rakentamisessa. Tutkitut brändit painottivat ajattomuutta, laadukkuutta ja vastuullisuuden esiin tuomista, mutta niiden aktiivisuudessa, sisällön monipuolisuudessa ja vuorovaikutuksen määrässä ilmeni selkeitä eroja. Yritykset hyödynsivät Instagramia ennen kaikkea visuaalisena markkinointialustana, mutta vuorovaikutus ja tarinallisuus sisällöissä jäivät osittain vähäisiksi. Tulokset osoittivat, että visuaalisesti johdonmukainen ilme, arvoihin perustuva viestintä ja yhteisöllisyys vahvistavat brändimielikuvaa ja sitouttavat seuraajia tehokkaammin.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että Instagram on suomalaisille vaatealan pk- yrityksille toimiva ja monipuolinen markkinointikanava, jota voitaisiin hyödyntää nykyistä strategisemmin. Tutkimuksessa esitetyt suositukset tarjoavat yrityksille konkreettisia keinoja visuaalisen ilmeen kehittämiseen, vastuullisuusviestinnän vahvistamiseen sekä vuorovaikutuksen lisäämiseen Instagramissa.
Aihe on ajankohtainen, sillä suomalainen vaateala on siirtymävaiheessa, jossa digitalisaatio ja vastuullisuuden korostuminen muokkaavat yritysten markkinointia. Instagram on pk-yrityksille erityisen toimiva kanava sen visuaalisten mahdollisuuksien, kustannustehokkuuden ja yhteisöllisyyttä tukevien ominaisuuksien vuoksi.
Teoreettinen viitekehys laadittiin hyödyntämällä digitaalisen markkinoinnin, brändiviestinnän ja vastuullisuusmarkkinoinnin teorioita sekä aiempia tutkimuksia ja kirjallisuutta. Lähteinä käytettiin tieteellisiä artikkeleita, akateemisia kirjoja sekä luotettavia verkkolähteitä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, ja sen menetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Tutkimuksen aineisto kerättiin havainnoimalla yritysten Instagram sisältöjä 14 päivän ajan ja se koostui syötejulkaisuista, tarinoista sekä käyttäjien luomasta sisällöstä. Havainnoista muodostettiin numeraalisia taulukoita ja tulkintoja, joiden avulla analysoitiin brändien viestintätapoja, visuaalisen identiteetin rakentumista sekä sitouttamisen keinoja.
Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että Instagramilla on merkittävä rooli brändien kuvallisessa ja vuorovaikutteisessa viestinnässä sekä identiteetin rakentamisessa. Tutkitut brändit painottivat ajattomuutta, laadukkuutta ja vastuullisuuden esiin tuomista, mutta niiden aktiivisuudessa, sisällön monipuolisuudessa ja vuorovaikutuksen määrässä ilmeni selkeitä eroja. Yritykset hyödynsivät Instagramia ennen kaikkea visuaalisena markkinointialustana, mutta vuorovaikutus ja tarinallisuus sisällöissä jäivät osittain vähäisiksi. Tulokset osoittivat, että visuaalisesti johdonmukainen ilme, arvoihin perustuva viestintä ja yhteisöllisyys vahvistavat brändimielikuvaa ja sitouttavat seuraajia tehokkaammin.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että Instagram on suomalaisille vaatealan pk- yrityksille toimiva ja monipuolinen markkinointikanava, jota voitaisiin hyödyntää nykyistä strategisemmin. Tutkimuksessa esitetyt suositukset tarjoavat yrityksille konkreettisia keinoja visuaalisen ilmeen kehittämiseen, vastuullisuusviestinnän vahvistamiseen sekä vuorovaikutuksen lisäämiseen Instagramissa.