Tennisvalmentajien työelämän laatu ja työn imu: näkökulmia työhyvinvoinnin kehittämiseen

Abstract

Tutkimuksellisen opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa Suomen Tennisliitto ry:n jäsenseurojen tennisvalmentajien kokemuksia työhyvinvoinnistaan. Tavoitteena oli verkkokyselyn avulla muodostaa kuva jäsenseurojen tennisvalmentajien työelämän laadusta (QWL, Quality of Working Life) ja työn imusta. Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona Suomen Tennisliitolle.

Määrällinen tutkimus oli muodoltaan poikkileikkaustutkimus, jonka aineistona toimivat keväällä 2025 toteutetun verkkokyselyn vastaukset (n=62). Verkkokysely koostui kolmesta osasta: QWL-kysely, työn imun kysely (UWES-9) ja taustamuuttujat. Lisäksi osallistujat saivat kertoa työnsä voimavaroista ja yleisesti valmennustyöstään. Kysely lähetettiin 450:lle jäsenseurojen tennisvalmentajalle ja vastausprosentti oli 13,8 %. Aineisto analysoitiin QWL-indeksin ja työn imun arviointimenetelmien ohjeilla ja tilastomenetelmiä hyödyntäen. Avoimiin kysymyksiin annettuja vastauksia analysoitiin kvantitatiivisen sisällönanalyysin menetelmällä.

Suomen Tennisliiton jäsenseurojen tennisvalmentajien QWL-indeksi oli tasolla 62 % (Md=0,66; kh=0,1954). Työelämän laadun potentiaalisiksi kehityskohteiksi nousivat prosessit, johtaminen ja esihenkilötoiminta. Tennisvalmentajien työelämän laadun kyvykkyyksistä vahvuudeksi nousi osaaminen. Puolet kyselyyn osallistuneista koki korkeaa työn imua (n=62; ka=5,12; Md=5,28) ja tennisvalmentajista yli puolet koki päivittäin omistautumista työssään. Voimavaroissa korostuivat tuen saaminen työkavereilta, oman työn tulosten ja merkityksen näkeminen sekä valmennettavat voimavarana. Tennisvalmentajien havainnot ja kokemukset luokiteltiin myös kehittämistoiveiksi ja ongelmiksi. Vastauksia liittyen johtamiseen nousi eniten. Työelämän laadun ja työn imun kehittäminen ja tukeminen edistäisi paitsi tennisvalmentajien hyvinvointia myös tennisseurojen toiminnan kehittymistä.

The purpose of this research-based thesis was to examine the experiences of tennis coaches working in the member clubs of the Finnish Tennis Association regarding their occupational well-being. The aim was to gain an understanding of the coaches’ Quality of Working Life (QWL) and work engagement through an online survey. The thesis was commissioned by the Finnish Tennis Association.

This quantitative study was designed as a cross-sectional survey based on responses (n=62) collected in spring 2025. The online questionnaire consisted of three sections: the QWL survey, the work engagement survey (UWES-9), and background variables. In addition, participants were invited to describe their personal resources and general views on coaching work. The response rate was 13.8 %. The data were analyzed using QWL index and work engagement assessment guidelines, complemented by statistical methods. Open-ended responses were analyzed using quantitative content analysis.

The overall QWL index among tennis coaches in Finnish Tennis Association member clubs was 62 % (Md=0.66; SD=0.1954). Processes, leadership and supervisory practices emerged as potential areas for development, while skills stood out as a strength among QWL dimensions. Half of the respondents reported a high level of work engagement (n=62; M=5.12; Md=5.28), and more than half experienced dedication daily. Key resources included support from colleagues, the ability to see the results and meaning of one’s work, and the athletes themselves as a resource. Coaches’ observations and experiences were further categorized into development needs and challenges, with most comments relating to leadership. Developing and supporting QWL and work engagement would promote not only the well-being of tennis coaches but also the development of tennis clubs.