Toimintasuunnitelma Savas-Säätiön päivätoimintaan
Miettinen, Anu; Hytönen, Milja; Karttunen, Jasmin (2025)
Avaa tiedosto
Lataukset:
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120833457
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120833457
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on toteutettu monialaisesti terveydenhoitaja- ja sosionomin tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden yhteistyöllä. Opinnäytetyön tilaajana toimi Savas-Säätiö sr, Särkiniemen toimintakeskus. Tarve kehittämistyölle nousi tilaajalta, koska kehitysvammaisten päivätoiminnan järjestämisen kriteerit muuttuivat vuoden 2025 alusta, eikä toimintasuunnitelman kaltaista työvälinettä ollut käytössä. Kehittämistyön tavoitteena oli sujuvoittaa ja tukea Savas-Säätiön päivätoiminnan ohjaajien työtä.
Kehittämistyön tarkoituksena oli laatia toimintasuunnitelma, jota voidaan hyödyntää Savas-Säätiön muissakin päivätoimintayksiköissä. Toimintasuunnitelman laadittiin sähköiseen muotoon ja kehittämisessä huomioitiin saavutettavuus ja Savas-Säätiön arvot. Kehittämistyössä hyödynnettiin yhteiskehittämisen menetelmää, joka toteutui kolmena työpajana ja yhteisinä palavereina henkilöstön kanssa. Työpajatyöskentelyyn osallistuivat Särkiniemen ja Louhumäen toimintakeskuksen asiakkaita ja ohjaajia osallisuuden toteutumiseksi. Toimintasuunnitelman sisällön teoreettinen viitekehys perustui toimintakyvyn, osallisuuden ja Allardtin hyvinvointiteoriaan.
Toimintasuunnitelman arviointi tapahtui väliarvioinnin ja Webropol-palautekyselyn keinoin. Arviointi koostui työpajojen, yhteiskehittämisen, toimintasuunnitelman ja yhteistyön osuuksista. Palautteen tuloksena oli, että kehittämistyönä laadittu toimintasuunnitelma on Savas-Säätiön arvojen mukainen, selkeä, hyödynnettävissä ja päivitettävissä käytännössä. Kyselyyn vastaajat arvioivat, että toimintasuunnitelma tukee työn tekemistä. Jatkokehittämisen kohteita olivat resurssien huomioiminen ja teemojen rytmittäminen pidemmälle aikajänteelle sekä varasuunnitelmien lisääminen. Johtopäätöksenä yhteiskehittäminen oli toimiva menetelmä tässä kehittämistyössä, sillä se huomioi asiakkaiden ja työntekijöiden osallisuuden. Yhteiskehittämisen menetelmän hyödyntäminen mahdollisti toiminnan sisällöllisen arvon luomisen asiakkaiden näkökulmasta, sekä työntekijöille mahdollisuuden vaikuttaa työn suunnittuun. Jatkotutkimus voisi koskea toimintasuunnitelman käyttökokemuksen ja toimivuuden arviointia asiakkaiden ja työntekijöiden näkökulmasta.
Kehittämistyön tarkoituksena oli laatia toimintasuunnitelma, jota voidaan hyödyntää Savas-Säätiön muissakin päivätoimintayksiköissä. Toimintasuunnitelman laadittiin sähköiseen muotoon ja kehittämisessä huomioitiin saavutettavuus ja Savas-Säätiön arvot. Kehittämistyössä hyödynnettiin yhteiskehittämisen menetelmää, joka toteutui kolmena työpajana ja yhteisinä palavereina henkilöstön kanssa. Työpajatyöskentelyyn osallistuivat Särkiniemen ja Louhumäen toimintakeskuksen asiakkaita ja ohjaajia osallisuuden toteutumiseksi. Toimintasuunnitelman sisällön teoreettinen viitekehys perustui toimintakyvyn, osallisuuden ja Allardtin hyvinvointiteoriaan.
Toimintasuunnitelman arviointi tapahtui väliarvioinnin ja Webropol-palautekyselyn keinoin. Arviointi koostui työpajojen, yhteiskehittämisen, toimintasuunnitelman ja yhteistyön osuuksista. Palautteen tuloksena oli, että kehittämistyönä laadittu toimintasuunnitelma on Savas-Säätiön arvojen mukainen, selkeä, hyödynnettävissä ja päivitettävissä käytännössä. Kyselyyn vastaajat arvioivat, että toimintasuunnitelma tukee työn tekemistä. Jatkokehittämisen kohteita olivat resurssien huomioiminen ja teemojen rytmittäminen pidemmälle aikajänteelle sekä varasuunnitelmien lisääminen. Johtopäätöksenä yhteiskehittäminen oli toimiva menetelmä tässä kehittämistyössä, sillä se huomioi asiakkaiden ja työntekijöiden osallisuuden. Yhteiskehittämisen menetelmän hyödyntäminen mahdollisti toiminnan sisällöllisen arvon luomisen asiakkaiden näkökulmasta, sekä työntekijöille mahdollisuuden vaikuttaa työn suunnittuun. Jatkotutkimus voisi koskea toimintasuunnitelman käyttökokemuksen ja toimivuuden arviointia asiakkaiden ja työntekijöiden näkökulmasta.