Hoitohenkilökunnan itsearvioitu näyttöön perustuvan toiminnan osaaminen : tutkimuksellinen kehittämistyö
Karjalainen, Henna (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120833394
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120833394
Tiivistelmä
Näyttöön perustuva toiminta (NPT) osa näyttöön perustuvan terveydenhuollon prosessia, jonka tavoitteena on vaikuttavien, merkityksellisten, käyttökelpoisten sekä tarkoituksenmukaisten toimintatapojen mahdollistaminen potilaille. Näyttöön perustuvassa toiminnassa tutkimusnäyttö on otettu käyttöön potilaiden ja asiakkaiden terveyden edistämisessä sekä hoidossa näyttöön perustuvien yhtenäisten käytäntöjen avulla, jolloin hoito on tasalaatuista terveydenhuollon ammattilaisesta, työyksiköstä tai organisaatiosta riippumatta. NPT toteutuu potilaskontakteissa ja hoidossa tehtävissä päätöksissä, jolloin yksittäisen hoitotyön tekijän rooli on tärkeä. Aikaisemman tutkimustiedon valossa hoitohenkilökunnan tiedetään suhtautuvan positiivisesti näyttöön perustuvaan toimintaan, mutta heidän tietotaitonsa, kyvyt ja varmuus eivät kuvaudu yhtä vahvana.
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kuvata yhden yliopistollisen sairaalan neurologisen osaamiskeskuksen hoitohenkilökunnan näyttöön perustuvan toiminnan osaaminen heidän itsensä arvioimana sekä kehittää näytön käyttöönottoa. Opinnäytetyön tutkimuksellinen vaihe toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jonka aineisto oli kerätty jo aiemmin syksyllä 2022 osana Sote-alan osaava työvoima ja muuttuvat osaamistarpeet (OSMU) -hankkeen pilottivaihetta. Tutkimusvaiheen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa NPT-osaamisen puutteista ja kehittämiskohteista. Kehittämisvaiheen tuotoksena syntyi huoneentaulu toimeksiantajan eli Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen käyttöön aineiston analyysin pohjalta nousseiden osaamistarpeiden mukaisesti.
Tutkimusvaiheessa todettiin, että näyttöön perustuva tieto tunnistettiin hyvin ja hoitohenkilöstö arvioi myös osaavansa toimia näyttöön perustuvien yhtenäisten käytänteiden mukaisesti. Sen sijaan hoitotyön kehittäminen näyttöön perustuvan tiedon avulla ja oman roolin tunnistaminen prosessissa koettiin haastavammaksi. NPT-osaamisessa tunnistettiin eroja ammattiryhmien kesken. Myös työkokemuksen määrän tunnistettiin vaikuttavan itsearvioituun osaamiseen. Kehittämisvaiheessa syntyneessä huoneentaulussa on huomioitavaa se, ettei se yksinään riitä vahvistamaan näyttöön perustuvaa toimintaa, vaan hoitohenkilökunnan näyttöön perustuvan toiminnan osaamiseen tulisi panostaa koulutuksen ja riittävien resurssien mahdollistamisen muodossa.
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kuvata yhden yliopistollisen sairaalan neurologisen osaamiskeskuksen hoitohenkilökunnan näyttöön perustuvan toiminnan osaaminen heidän itsensä arvioimana sekä kehittää näytön käyttöönottoa. Opinnäytetyön tutkimuksellinen vaihe toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jonka aineisto oli kerätty jo aiemmin syksyllä 2022 osana Sote-alan osaava työvoima ja muuttuvat osaamistarpeet (OSMU) -hankkeen pilottivaihetta. Tutkimusvaiheen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa NPT-osaamisen puutteista ja kehittämiskohteista. Kehittämisvaiheen tuotoksena syntyi huoneentaulu toimeksiantajan eli Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen käyttöön aineiston analyysin pohjalta nousseiden osaamistarpeiden mukaisesti.
Tutkimusvaiheessa todettiin, että näyttöön perustuva tieto tunnistettiin hyvin ja hoitohenkilöstö arvioi myös osaavansa toimia näyttöön perustuvien yhtenäisten käytänteiden mukaisesti. Sen sijaan hoitotyön kehittäminen näyttöön perustuvan tiedon avulla ja oman roolin tunnistaminen prosessissa koettiin haastavammaksi. NPT-osaamisessa tunnistettiin eroja ammattiryhmien kesken. Myös työkokemuksen määrän tunnistettiin vaikuttavan itsearvioituun osaamiseen. Kehittämisvaiheessa syntyneessä huoneentaulussa on huomioitavaa se, ettei se yksinään riitä vahvistamaan näyttöön perustuvaa toimintaa, vaan hoitohenkilökunnan näyttöön perustuvan toiminnan osaamiseen tulisi panostaa koulutuksen ja riittävien resurssien mahdollistamisen muodossa.