Sairaudentunnottoman psykoosipotilaan hoitoon sitoutumisen vahvistaminen : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Psykoosi on mielenterveydenhäiriö, jossa henkilön todellisuudentaju on merkittävästi heikentynyt eikä hän kykene erottamaan mikä on totta ja mikä ei. Tähän liittyy myös vahvasti sairaudentunnottomuutta, sillä potilas ei tiedä tai koe olevansa sairas. Suomessa psykoosia esiintyy n. 3,5 % väestöstä.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tarkoituksena on koota ajankohtaista, tutkittua tietoa psykoosisairauksien hoitoon sitoutumiseen vaikuttavista tekijöistä sekä sairaudentunnottomuuden vahvistamisesta hoitotyön menetelmiä hyödyntäen. Tavoitteena on tuoda esiin hoitotyön menetelmiä, joilla hoitohenkilökunta voi vahvistaa hoitoon sitoutumista sairaudentunnottomilla psykoosipotilailla. Opinnäytetyötä ohjaava kysymyksemme on: ”Millä hoitotyön keinoilla hoitoon sitoutumista voidaan vahvistaa sairaudentunnottomilla psykoosipotilailla?”. Opinnäytetyön tietoperustassa kuvailemme ja avaamme psykoosia käsitteenä ja sairaudentunnon vaikutusta hoitoon sitoutumisessa.

Tiedonhaku suoritettiin keväällä 2025 luotettavista kansainvälisistä ja kotimaisista tietokannoista, kuten Cinahl, PubMed, ProQuest Central ja Medic, käyttäen hakusanoja liittyen psykoosiin, skitsofreniaan, sairaudentunnottomuuteen, hoitoon sitoutumiseen ja hoitotyön menetelmiin. Hakua rajattiin vertaisarvioituihin tutkimuksiin, julkaisuvuosiin 2015–2025 sekä suomen- ja englanninkielisiin julkaisuihin. Tietokannoista löydetty aineisto käytiin läpi systemaattisesti otsikon ja tiivistelmän perusteella, minkä jälkeen tutkimuskysymykseen vastaavat artikkelit valittiin kokotekstin perusteella. Lopulliseen aineistoon sisällytettiin yhdeksän kansainvälistä ja kotimaista tutkimusta.

Aineiston analyysi toteutettiin induktiivisella sisällönanalyysilla, jossa tutkimuksista poimittiin keskeiset ilmaisut hoitoon sitoutumista vahvistavista hoitotyön menetelmistä. Tulosten mukaan keskeisiä hoitoon sitoutumista edistäviä hoitotyön menetelmiä ovat psykoedukaatio, metakognitiivinen terapia, kognitiivinen käyttäytymisterapia sekä adherenssiterapia. Näiden interventioiden todettiin vaikuttavan myönteisesti sairaudentuntoon, psykoottisten oireiden hallintaan ja potilaan toiminnalliseen selviytymiseen, mikä puolestaan tukee hoitoon sitoutumista erityisesti pitkäaikaisessa hoidossa.

Tätä kuvailevaa kirjallisuuskatsausta voivat hyödyntää alalla työskentelevät ammattilaiset ja hoitotyön opiskelijat sekä he, joita aihe kiinnostaa tai koskettaa.