Kuntasektorin päätöksentekokulttuurin vaikutus työhyvinvointiin : Johtoryhmän ja esihenkilöiden näkemyksiä

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli kuntasektorin päätöksentekokulttuurin vaikutus työhyvinvointiin. Tarkoituksena oli selvittää, miten päätöksentekokäytännöt heijastuvat henkilöstön hyvinvointiin sekä tunnistaa kehittämistarpeita avoimuuden, läpinäkyvyyden ja osallisuuden vahvistamiseksi. Tavoitteena oli tuottaa kunnille käytännönläheisiä kehittämisehdotuksia, joiden avulla voidaan tukea työhyvinvointia ja johtamista.

Tietoperustassa käsitellään erityisesti päätöksentekokulttuurin, työhyvinvoinnin ja osallistavan päätöksenteon välisiä yhteyksiä. Tutkimus toteutettiin tutkimuspainotteisena kehittämistyönä. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla sähköisellä Webropol-kyselyllä, joka suunnattiin neljän Lapin kunnan johtoryhmien jäsenille ja esihenkilöille. Kysely sisälsi sekä suljettuja väittämiä että avoimia kysymyksiä. Aineiston analyysissa hyödynnettiin tilastollisia menetelmiä ja laadullista sisällönanalyysiä.

Tulosten mukaan päätöksenteon avoimuus, viestinnän selkeys ja henkilöstön osallistaminen vaikuttavat merkittävästi työhyvinvointiin. Kehittämistarpeiksi tunnistettiin erityisesti henkilöstön osallistamisen vahvistaminen, roolien selkeyttäminen ja luottamuksen lisääminen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kuntien päätöksentekokulttuurin ja työhyvinvoinnin kehittämisessä sekä esihenkilötyön ja johtamisen tukena.

The theoretical framework focuses on the connections between decision-making culture, employee well-being, and participatory governance. The study was carried out as a research-oriented development project. Data were collected through a semi-structured electronic Webropol survey directed at management team members and supervisors in four municipalities in Lapland. The survey included both closed-ended statements and open-ended questions, and the material was analyzed using statistical methods combined with qualitative content analysis.

The results show that openness in decision-making, clear communication, and staff participation have a significant impact on well-being at work. The main areas in need of improvement were stronger employee involvement, clearer roles, and building trust. The findings can be applied in the development of municipal decision-making culture and workplace well-being, as well as in supporting supervisory work and leadership practices.