Osallisuuden kokemuksia sijaissisaruudesta

Abstract

Lastensuojelun asiakasperheiden määrä on ollut viime vuosien aikana kasvussa. Samaan aikaan myös perheisiin sijoittaminen ja uusien sijaisperheiden kysyntä on lisääntynyt. Osaltaan tähän on ollut vaikuttamassa vuonna 2012 uudistettu lastensuojelulaki. Laki velvoittaa käyttämään ensisijaisena sijaishuollon muotona perheisiin sijoittamista. Perheisiin sijoittaminen nähdään lapsen kannalta laitoshoitoa inhimillisempänä vaihtoehtona, sillä se tarjoaa lapselle mahdollisuuden perusturvallisuuteen, hoitoon ja läheisten ihmissuhteiden syntymiseen kodinomaisessa ympäristössä (Mikkola 1999: 9).

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa sijaissisarusten osallisuuden kokemuksesta perheessä, jossa vanhemmat toimivat sijaisvanhempina. Tutkimusongelmana opinnäytetyössä on biologisen lapsen osallisuuden kokemus sijoitusprosessissa ja biologisen lapsen osallisuuden kokemus sijaisperheessä. Tiedonkeruu on toteutettu haastattelemalla viittä sijaisperheessä kasvanutta nuorta aikuista. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys on osallisuus ja se tukee tutkimusongelmaan vastaamista. Opinnäyteyö on laadullinen tutkimus ja aineisto on analysoitu teorialähtöisen teemoittelun avulla.

Tulosten mukaan sijaissisarukset tulivat vanhempien taholta kuulluiksi ja he pääsivät vaikuttamaan itseään koskevassa asiassa vanhempien suunnitellessa sijaisvanhemmuutta. Sijoituksen myötä sijaissisarukset ottivat vastuuta vapaasta tahdosta ja he kokivat sijoitetun lapsen muuton olleen myönteinen asia. Sijaissisarukset kokivat heidän osallisuutensa toteutuneen sijaisperheessä elämisen aikana. Toisaalta saadut tulokset osoittivat, ettei viranomaistaho ollut kysynyt, kuullut ja huomioinut biologisten lasten mielipidettä asiasta. Tulosten valossa voi todeta, ettei viranomaistahon toiminta tukenut osallisuuden toteutumista sijoitusprosessin aikana.

Opinnäytetyön avulla voidaan kehittää sijaisperhetoimintaa sijaissisaruuden näkökulmasta käsin. Sijaissisarusten osallisuuden kokemukset ovat tärkeitä sijaisperhetoimintaa suunnitteleville, sijaisperheiden kanssa toimiville työntekijöille ja sijaisvanhemmiksi aikoville henkilöille.

Child welfare client families have been increasing in recent years. At the same time, the demand for families and the placement of new foster families has increased. Part of this has been contributed in 2012 revised the Child protection law. The law obliges to use foster families as the primary form of alternative care homing. Placement in families is seen as a more humane alternative to the institutionalization, as it offers the child opportunity for basic safety, caring, and possibility to form close relationships in a home-like environment (Mikkola, 1999: 9).

Purpose of this study was to collect information of foster siblings’ participation experiences in a family where their parents work as foster parents. The research problem in the thesis is participation experiences of biological children in the placement process and the participation experiences of the biological children in foster families. Data collection was carried out by interviewing five young adults that were raised in a foster family. The theoretical framework is the participation and it supports responding to the problem. The thesis is a qualitative study and the data was analyzed in theory-based themes.

The results indicate that foster siblings felt being heard and being able to influence their parents when they were planning foster parenting. Through the in placement, foster siblings took responsibility by free will, and they felt in placement having a positive overall impact. Also, foster siblings felt that their participation was accomplished during the in placement. On the other hand, the results indicate that biological children felt being not heard, or being neglected, by social workers when foster parenting was planned, and during the actual in placement. In light of these results can be concluded that activities by the public authority did not support foster siblings participation during the in placement process.

The thesis can be used to develop foster caring from foster siblings’ perspective. Foster siblings’ participation experiences in foster caring are important for authorities planning foster parenting, for foster families dealing with social workers, and for those interested in foster parenting.