Osallisuuden kokemuksia sijaissisaruudesta
Riihiaho, Katri; Saari, Laura (2015)
Riihiaho, Katri
Saari, Laura
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505066259
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505066259
Tiivistelmä
Lastensuojelun asiakasperheiden määrä on ollut viime vuosien aikana kasvussa. Samaan aikaan myös perheisiin sijoittaminen ja uusien sijaisperheiden kysyntä on lisääntynyt. Osaltaan tähän on ollut vaikuttamassa vuonna 2012 uudistettu lastensuojelulaki. Laki velvoittaa käyttämään ensisijaisena sijaishuollon muotona perheisiin sijoittamista. Perheisiin sijoittaminen nähdään lapsen kannalta laitoshoitoa inhimillisempänä vaihtoehtona, sillä se tarjoaa lapselle mahdollisuuden perusturvallisuuteen, hoitoon ja läheisten ihmissuhteiden syntymiseen kodinomaisessa ympäristössä (Mikkola 1999: 9).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa sijaissisarusten osallisuuden kokemuksesta perheessä, jossa vanhemmat toimivat sijaisvanhempina. Tutkimusongelmana opinnäytetyössä on biologisen lapsen osallisuuden kokemus sijoitusprosessissa ja biologisen lapsen osallisuuden kokemus sijaisperheessä. Tiedonkeruu on toteutettu haastattelemalla viittä sijaisperheessä kasvanutta nuorta aikuista. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys on osallisuus ja se tukee tutkimusongelmaan vastaamista. Opinnäyteyö on laadullinen tutkimus ja aineisto on analysoitu teorialähtöisen teemoittelun avulla.
Tulosten mukaan sijaissisarukset tulivat vanhempien taholta kuulluiksi ja he pääsivät vaikuttamaan itseään koskevassa asiassa vanhempien suunnitellessa sijaisvanhemmuutta. Sijoituksen myötä sijaissisarukset ottivat vastuuta vapaasta tahdosta ja he kokivat sijoitetun lapsen muuton olleen myönteinen asia. Sijaissisarukset kokivat heidän osallisuutensa toteutuneen sijaisperheessä elämisen aikana. Toisaalta saadut tulokset osoittivat, ettei viranomaistaho ollut kysynyt, kuullut ja huomioinut biologisten lasten mielipidettä asiasta. Tulosten valossa voi todeta, ettei viranomaistahon toiminta tukenut osallisuuden toteutumista sijoitusprosessin aikana.
Opinnäytetyön avulla voidaan kehittää sijaisperhetoimintaa sijaissisaruuden näkökulmasta käsin. Sijaissisarusten osallisuuden kokemukset ovat tärkeitä sijaisperhetoimintaa suunnitteleville, sijaisperheiden kanssa toimiville työntekijöille ja sijaisvanhemmiksi aikoville henkilöille.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa sijaissisarusten osallisuuden kokemuksesta perheessä, jossa vanhemmat toimivat sijaisvanhempina. Tutkimusongelmana opinnäytetyössä on biologisen lapsen osallisuuden kokemus sijoitusprosessissa ja biologisen lapsen osallisuuden kokemus sijaisperheessä. Tiedonkeruu on toteutettu haastattelemalla viittä sijaisperheessä kasvanutta nuorta aikuista. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys on osallisuus ja se tukee tutkimusongelmaan vastaamista. Opinnäyteyö on laadullinen tutkimus ja aineisto on analysoitu teorialähtöisen teemoittelun avulla.
Tulosten mukaan sijaissisarukset tulivat vanhempien taholta kuulluiksi ja he pääsivät vaikuttamaan itseään koskevassa asiassa vanhempien suunnitellessa sijaisvanhemmuutta. Sijoituksen myötä sijaissisarukset ottivat vastuuta vapaasta tahdosta ja he kokivat sijoitetun lapsen muuton olleen myönteinen asia. Sijaissisarukset kokivat heidän osallisuutensa toteutuneen sijaisperheessä elämisen aikana. Toisaalta saadut tulokset osoittivat, ettei viranomaistaho ollut kysynyt, kuullut ja huomioinut biologisten lasten mielipidettä asiasta. Tulosten valossa voi todeta, ettei viranomaistahon toiminta tukenut osallisuuden toteutumista sijoitusprosessin aikana.
Opinnäytetyön avulla voidaan kehittää sijaisperhetoimintaa sijaissisaruuden näkökulmasta käsin. Sijaissisarusten osallisuuden kokemukset ovat tärkeitä sijaisperhetoimintaa suunnitteleville, sijaisperheiden kanssa toimiville työntekijöille ja sijaisvanhemmiksi aikoville henkilöille.