Ahdistus- ja paniikkioireista kärsivien aikuisten kokemuksia kohtaamisesta ja oireiden arviointityökalut perusterveydenhuollossa : Integroiva kirjallisuuskatsaus
Tynell, Tea (2025)
Tynell, Tea
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120833635
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120833635
Tiivistelmä
Tämä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata integroivan kirjallisuuskatsauksen avulla ahdistus- ja paniikkioireista kärsivien aikuisten kokemuksia kohdatuksi tulemisesta vastaanotolla ja erilaisia näyttöön perustuvia ahdistuksen ja paniikin hoidon tarpeen arviointimenetelmiä. Tavoitteena oli lisätä hoitajien valmiuksia ja osaamista kohdata ahdistus- ja paniikkioireista kärsiviä henkilöitä toipumisen nopeuttamiseksi ja vakavampien mielenterveysongelmien riskien vähentämiseksi.
Systemaattinen tiedonhaku tehtiin PubMed, ProQuest Central ja CINHAL Complete (Ebsco) -tietokantoihin. Opinnäytetyössä hyödynnettiin lisäksi manuaalista hakua. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin 15 tutkimusta. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Katsauksen tulokset osoittivat, että ahdistus- ja paniikkioireista kärsivät henkilöt kokevat monenlaisia kuormittavia tilanteita terveydenhuollon kohtaamistilanteissa. Negatiiviset kokemukset kohtaamisista vaikuttavat myös kokemuksiin myöhemmistä kohtaamisista. Ahdistus- ja paniikkioireiden arviointiin on käytettävissä useita erilaisia oiremittareita, joista osa soveltuu myös hoidon vaikuttavuuden arviointiin.
Hoitajien kokemuksista tarvitaan enemmän tutkimusta, koska Suomessa hoitajat kohtaavat ahdistus- ja paniikkioreista kärsiviä henkilöitä lähes kaikissa terveydenhuollon toimintaympäristöissä. Lisäksi ahdistus- ja paniikkioreista kärsivien tiedon tarve ja psykoedukaation merkitys korostui ja jatkossa on syytä tutkia hoitajien kokemuksia siitä, miten psykoedukaatiota tällä hetkellä toteutetaan ja millaisia haasteita ammattilaiset ko-kevat psykoedukaation antamisessa.
Systemaattinen tiedonhaku tehtiin PubMed, ProQuest Central ja CINHAL Complete (Ebsco) -tietokantoihin. Opinnäytetyössä hyödynnettiin lisäksi manuaalista hakua. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin 15 tutkimusta. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Katsauksen tulokset osoittivat, että ahdistus- ja paniikkioireista kärsivät henkilöt kokevat monenlaisia kuormittavia tilanteita terveydenhuollon kohtaamistilanteissa. Negatiiviset kokemukset kohtaamisista vaikuttavat myös kokemuksiin myöhemmistä kohtaamisista. Ahdistus- ja paniikkioireiden arviointiin on käytettävissä useita erilaisia oiremittareita, joista osa soveltuu myös hoidon vaikuttavuuden arviointiin.
Hoitajien kokemuksista tarvitaan enemmän tutkimusta, koska Suomessa hoitajat kohtaavat ahdistus- ja paniikkioreista kärsiviä henkilöitä lähes kaikissa terveydenhuollon toimintaympäristöissä. Lisäksi ahdistus- ja paniikkioreista kärsivien tiedon tarve ja psykoedukaation merkitys korostui ja jatkossa on syytä tutkia hoitajien kokemuksia siitä, miten psykoedukaatiota tällä hetkellä toteutetaan ja millaisia haasteita ammattilaiset ko-kevat psykoedukaation antamisessa.
