Osallisuutta huomioivat ja tukevat lapsilähtöiset käytännöt lastensuojelun kontekstissa

Abstract

Tiivistelmä Lastensuojelutyötä tekevät sosiaalialan ammattilaiset huomioivat ja tukevat lapsen osallisuuden mahdollisuuk sia sekä toteutumista palvelun tarpeen arvioinnissa, sijaishuollon suunnitelmallisessa työssä ja niihin kuulu vissa prosesseissa osana lastensuojelun asiakasprosesseja. Lapsi on lastensuojelussa asiakas, jonka asioista vastaava ammattilainen mahdollistaa lapsen mielipiteen kuulemisen, jotta lapsen palvelun tarpeet tulevat tun nistetuiksi. Arvioinnissa ja sopivasta tuesta päätettäessä edellytetään lapsen etua sekä oikeusturvan ensisijai suutta. Osallisuus vaikuttaa lapsen asemaan. (Jaakola ym. 2023, 513; Repo & Pösö 2024, 8.) Lastensuojelun merkitys ja palvelun tarpeen arvioinnissa tavoitellut osallisuutta huomioivat ja tukevat hyödyt lapsen elämässä ovat yhteiskunnallisesti tiedostettuja ja tärkeäksi koettuja. Lapsen kuuleminen on rajattu 12 ikävuoteen, mutta kaikkien lasten mielipidettä ja toivetta kuullaan ikä ja kehitystaso huomioiden. Lastensuojelutoimien aikainen vaikuttamisen mahdollisuus on tärkeää elämänvaiheessa, missä lapsi ei itse voi ajaa omia asioitansa ilman ammattilaisen tukea.

Opinnäytetyön aineiston keruussa on käytetty kuvailevan kirjallisuuskatsauksen integratiivista menetelmää. Tarkoituksena oli kuvata tutkimusartikkeleiden pohjalta lastensuojelutyötä tekevien sosiaalialan ammattilais ten käyttämiä lapsen osallisuuden huomioimisen ja tukemisen keinoja ja käytäntöjä. Tavoitteena oli tuottaa ajankohtaista tutkimustietoa lapsilähtöisistä hyvistä käytännöistä, mitä voi hyödyntää ammatillisen kasvun tu kemisessa, hyvien käytäntöjen kehittämisessä ja yhtenäistämisessä lastensuojelutyötä tekevien keskuudessa.

Tiedonhaut on tehty eri tietokantoihin; Savonia Finna, Arto, Sage Journals sekä SocINDEX ja EBSCOhost (yh distelmähaku). Manuaaliset tiedonhaut; Julkari (STM:n avoin julkaisuarkisto) ja SLA (Sosiaalilääketieteen yh distyksen aikakausilehden arkisto). Tiedustelupyyntö Lastensuojelun keskusliiton lapsitiedon erikoiskirjastoon. Haku on rajattu aikavälin 2024–2025 suomen- ja englanninkielisiin vertaisarvioituihin lastensuojeluun kohdis tuviin tutkimusartikkeleihin. Katsaukseen on valittu yhteensä kolmetoista valintakriteerit täyttävää artikkelia. Tulokset on analysoitu induktiivisella sisällönanalyysillä.

Integratiivisen kirjallisuuskatsauksen keinoin oli mahdollista muodostaa ajankohtainen ja luotettava kokonais kuva aiheesta. Nostin esille hyviä lapsilähtöisiä käytäntöjä ja jatkokehittämisideoita. Tuotetulla tutkimustie dolla voi tukea ammatillista kasvua sekä kehittää ja yhtenäistää käytäntöjä lastensuojelutyötä tekevien sosiaa lialan ammattilaisten keskuudessa. Tulosten kuvausten perusteella uusilla lapsilähtöisillä käytännöillä on saa vutettu hyviä tuloksia ja niitä on toivottu otettavan yhteneväisemmin ja laajemmin käyttöön. Lasta kannustet tiin ilmaisemaan mielipiteitä interventioilla, sillä niiden avulla voitiin ratkaista vaikeita asioita ja niiden koettiin olevan tarkempia kuin ammattilaisen harkinta. Lasta tuettiin aktiiviseen yhteistyöhön yksilöllisessä osallistumi sessa ja keskinäisessä tietojenvaihdossa, mikä johti dialogisiin merkityksiin. Luottamussuhteen rakentuminen ja keskusteluyhteyden ylläpitäminen avoimessa ilmapiirissä lapsen ja yhden ammattilaisen kanssa toimi väli neenä puhumiselle.