Rajapalojen kulta- ja kobolttikaivoshankkeen kiertotalousmahdollisuudet ja hyödyntäminen isoissa infrahankkeissa
Ahola, Sauli (2025)
Ahola, Sauli
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120833684
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120833684
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin Mawson Oy:llä suunnittelu- ja kehitysvaiheessa olevan Rajapalojen kulta-kobolttikaivoshankkeen sivukiven soveltuvuutta infrarakentamiseen kuten teiden pintakerrosasfaltin valmistukseen sekä raidesepeliksi. Kaivoshanke sijaitsee Ylitornion ja Rovaniemen rajalla.
Työssä selvitettiin laboratorio-olosuhteissa sivukiven geoteknisiä ominaisuuksia ja saatuja tuloksia peilattiin infrarakentamisessa vaadittaviin, ja valtakunnallisissa ohjeistuksissa määritettyihin kiven geoteknisiin laatuvaatimuksiin vaativissa infrarakenteissa. Työssä ei tutkittu sivukiven geokemiallisia ominaisuuksia.
Työn tuloksia voidaan hyödyntää kaivoshankkeen jatkosuunnittelussa sekä lisätutkimusten kohdentamisessa suunnitellulla kaivosalueella. Työn avulla voitiin alustavasti varmistua siitä, että sivukivi soveltuu todennäköisesti hyvin vaativaankin infrarakentamiseen. Kaivoshankkeen mahdollisen toteutumisen myötä syntyvän sivukiven hyödyntäminen erityisesti Rovaniemellä meneillään olevissa suurissa tiehankkeissa edistäisi konkreettisia ja merkityksellisiä edistysaskeleita kaivosjätteiden kierrättämisen ja hyötykäytön kannalta koko Euroopan mittakaavassa.
Työssä on hyödynnetty yhtiöltä saatua geoteknistä dataa ja tietoa sekä niistä laadittuja mallinnuksia. Laboratoriokokeet toteutettiin Pohjois-Suomen Betoni- ja Maalaboratoriossa (PBM Oy) kokeneiden tutkijoiden ohjauksessa. Laboratoriokokeita varten kairasydännäytteistä otettiin soveltuvaa kivinäytemateriaalia ja niistä tehtiin CE-sertifikaatin mukaisesti vaadittuja fysiologisia kokeita.
Työssä selvitettiin laboratorio-olosuhteissa sivukiven geoteknisiä ominaisuuksia ja saatuja tuloksia peilattiin infrarakentamisessa vaadittaviin, ja valtakunnallisissa ohjeistuksissa määritettyihin kiven geoteknisiin laatuvaatimuksiin vaativissa infrarakenteissa. Työssä ei tutkittu sivukiven geokemiallisia ominaisuuksia.
Työn tuloksia voidaan hyödyntää kaivoshankkeen jatkosuunnittelussa sekä lisätutkimusten kohdentamisessa suunnitellulla kaivosalueella. Työn avulla voitiin alustavasti varmistua siitä, että sivukivi soveltuu todennäköisesti hyvin vaativaankin infrarakentamiseen. Kaivoshankkeen mahdollisen toteutumisen myötä syntyvän sivukiven hyödyntäminen erityisesti Rovaniemellä meneillään olevissa suurissa tiehankkeissa edistäisi konkreettisia ja merkityksellisiä edistysaskeleita kaivosjätteiden kierrättämisen ja hyötykäytön kannalta koko Euroopan mittakaavassa.
Työssä on hyödynnetty yhtiöltä saatua geoteknistä dataa ja tietoa sekä niistä laadittuja mallinnuksia. Laboratoriokokeet toteutettiin Pohjois-Suomen Betoni- ja Maalaboratoriossa (PBM Oy) kokeneiden tutkijoiden ohjauksessa. Laboratoriokokeita varten kairasydännäytteistä otettiin soveltuvaa kivinäytemateriaalia ja niistä tehtiin CE-sertifikaatin mukaisesti vaadittuja fysiologisia kokeita.
