Kohti merkityksellistä työntekijäkokemusta: esihenkilötyön tuen tarve vieraanvaraisuus- ja tapahtuma-alalla
Nuutinen, Maiju (2025)
Nuutinen, Maiju
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120833692
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120833692
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten työn merkityksellisyyttä voidaan vahvistaa vieraanvaraisuus- ja tapahtuma-alalla sekä millaista tukea esihenkilöt tarvitsevat merkityksellisyyden johtamisessa. Alalla korostuvat asiakaskohtaamiset, kiire ja kausiluonteisuus. Nämä tekevät työn kokemuksellisista tekijöistä, kuten arvostuksesta, yhteisöllisyydestä ja työn tarkoituksesta, keskeisiä työntekijäkokemuksen kannalta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena poimimalla MERIT-hankkeen teemahaastatteluista pienijoukko. Aineisto muodostui eri rooleissa toimivista esihenkilöistä ja johtajista vieraanvaraisuus- ja tapahtuma-alalta. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla vastaukset ja tuloksista muodostettiin kokonaiskuva merkityksellisyyden rakentumisesta sekä esihenkilöiden osaamistarpeista.
Tulosten mukaan esihenkilöiden työn merkityksellisyys syntyy ennen kaikkea mahdollisuudesta vaikuttaa, tulla kuulluksi sekä kokemuksesta työn arvosta asiakkaiden ja yhteisönnäkökulmasta. Asiakaskohtaamiset ja niissä koetut onnistumiset vahvistavat konkreettisesti työn mielekkyyttä. Merkityksellisyyttä lisää myös oman panoksen ja ammattitaidon huomaaminen organisaation sisällä. Tulosten perusteella merkityksellinen työntekijäkokemus syntyy ennen kaikkea jatkuvasta vuorovaikutuksesta ja yhteisöllisestä johtamiskulttuurista.
Tuen tarpeen osalta tulokset osoittavat, että esihenkilöt kaipaavat erityisesti konkreettisia työkaluja ja menetelmiä merkityksellisyyden johtamiseen arjen kiireessä. Tuloksissa korostui myös tarve vertaisverkostoille ja foorumeille, joissa esihenkilöt voisivat jakaa kokemuksia ja oppia toisiltaan. Kokonaisuutena esihenkilöt kokivat, että systemaattinen tuki, selkeä johtamislinja ja riittävät resurssit ovat edellytys sille, että he voivat aidosti edistää työn merkityksellisyyttä omissa tiimeissään.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää vieraanvaraisuus- ja tapahtuma-alan organisaatioissa esihenkilötyön kehittämisessä, työhyvinvoinnin edistämisessä sekä merkityksellisyyden johtamisen käytäntöjen suunnittelussa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena poimimalla MERIT-hankkeen teemahaastatteluista pienijoukko. Aineisto muodostui eri rooleissa toimivista esihenkilöistä ja johtajista vieraanvaraisuus- ja tapahtuma-alalta. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla vastaukset ja tuloksista muodostettiin kokonaiskuva merkityksellisyyden rakentumisesta sekä esihenkilöiden osaamistarpeista.
Tulosten mukaan esihenkilöiden työn merkityksellisyys syntyy ennen kaikkea mahdollisuudesta vaikuttaa, tulla kuulluksi sekä kokemuksesta työn arvosta asiakkaiden ja yhteisönnäkökulmasta. Asiakaskohtaamiset ja niissä koetut onnistumiset vahvistavat konkreettisesti työn mielekkyyttä. Merkityksellisyyttä lisää myös oman panoksen ja ammattitaidon huomaaminen organisaation sisällä. Tulosten perusteella merkityksellinen työntekijäkokemus syntyy ennen kaikkea jatkuvasta vuorovaikutuksesta ja yhteisöllisestä johtamiskulttuurista.
Tuen tarpeen osalta tulokset osoittavat, että esihenkilöt kaipaavat erityisesti konkreettisia työkaluja ja menetelmiä merkityksellisyyden johtamiseen arjen kiireessä. Tuloksissa korostui myös tarve vertaisverkostoille ja foorumeille, joissa esihenkilöt voisivat jakaa kokemuksia ja oppia toisiltaan. Kokonaisuutena esihenkilöt kokivat, että systemaattinen tuki, selkeä johtamislinja ja riittävät resurssit ovat edellytys sille, että he voivat aidosti edistää työn merkityksellisyyttä omissa tiimeissään.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää vieraanvaraisuus- ja tapahtuma-alan organisaatioissa esihenkilötyön kehittämisessä, työhyvinvoinnin edistämisessä sekä merkityksellisyyden johtamisen käytäntöjen suunnittelussa.
